Analyysi: Suomi haluaa sittenkin Nato-joukkoja
Reilun vuoden Nato-jäsenyyden jälkeen Suomi näyttää saavan toivomiaan palasia Natosta Suomeen. Suomi uskoo niiden parantavan Suomen turvallisuutta: ne sekä vahvistavat puolustusta että nostavat Venäjän kynnystä uhata Natoa ja Suomea.
Suomeen tulee pohjoisen maapuolustusta johtava esikunta, joka voisi johtaa yli sadan tuhannen sotilaan operaatioita.
Pohjoismaat siirtyvät Euroopan puolustusta suunnittelevan esikunnan piiristä Yhdysvaltain Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alle. Tätä Suomi on perustellut paitsi sotilaallisesti myös poliittisesti: on hyvä olla maailman vahvimman valtion kyljessä.
Naton puolustusministerit lupasivat Suomelle myös muiden Nato-maiden joukkoja, jotka harjoittelisivat Suomessa ja olisivat tarvittaessa paikalla, jos tilanne käy painostavaksi.
Vielä Natoon liityttäessä Suomi ei toivonut muiden Nato-maiden joukkoja maahan, mutta ei sulkenut ajatusta poiskaan. Nyt, vuoden kuluttua, Suomi haluaa Nato-maiden sotilaiden olevan täällä tarvittaessa, vaikka kyse ei olisi varsinaisesta sodan uhasta.
Kyse on kuitenkin rauhan ajan joukoista. Tositilanteessa käyttöön otettaisiin eri suunnitelmat.
Nato-joukkojen Suomen-läsnäolon malli poikkeaa muista itäreunan maissa, missä joukkoja on koko ajan. Suomi halusi jostain syystä oman, räätälöidyn mallin. Neuvottelut maista, joiden joukot tänne tulisivat, ovat kesken.
Vuoden kuluessa Suomi näyttää oppineen, miten asioita Natossa junaillaan eteenpäin. Vuosi sitten, Vilnan huippukokouksen alla, Suomi oli juuri pöllähtänyt sisään sotilasliittoon ennätysnopean hakuprosessin jälkeen. Tuolloin Suomen ääneen lausuttu tavoite oli vain pyrkiä olemaan rakentava liittolainen ja toivoa Naton olevan yhtenäinen.
Esikunnan ja joukkojen tuominen Suomeen on nyt saanut alustavan sotilaallisen että poliittisen hyväksynnän. Työ ei pääty tähän, vaan käytännön toteutus puuttuu vielä.