Järviruoko umpeuttaa ranta-alueita, mutta sen arvoa ei vielä yleisesti ymmärretä Suomessa. Ohuesta korresta voi tehdä vedenpitäviä kattoja, jotka kestävät jopa 70 vuotta.
Järviruoko on monelle rantatontin omistajalle varsinainen vitsaus. Se umpeuttaa uimarannat ja vaikeuttaa veneellä kulkua. Samalla kasvi häivyttää kaunista rantamaisemaa korsi kerrallaan.
Artesaani, hortonomi ja insinööri Tanja Kukkola näkee järviruo’on toisenlaisessa valossa. Hänen mukaansa ruoko on materiaali, jota ei osata hyödyntää riittävästi Suomessa.
– Esimerkiksi Hollannissa on satoja ruokokattofirmoja ja materiaalia ostetaan jo muista Euroopan maista. Briteillä on myös pitkä historia katoissa, kuten Tanskassa, Virossa ja monissa muissakin Euroopan maissa.
Kouvolalainen Kukkola löysi järviruo’on 15 vuotta sitten, kun hän etsi kestävää luonnonmateriaalia rakentamiseen, muotoiluun ja käsitöihin. Silloin hän huomasi, että ruoko on pajua kestävämpää ulkotuotteissa.
– Valmistin siitä ensin koriste-esineitä, myöhemmin lampunvarjostimia ja erilaisia piha-aidanteita.
Ruo’on niittäminen talvella on ekoteko
Jos järviruokoa haluaa hyödyntää rakentamisessa, materiaalia riittää: ruokoa arvioidaan kasvavan Suomessa jopa 100 000 hehtaaria.
Ruokoa voi leikata hyötykäyttöön sekä kesällä että talvella, mutta niitä hyödynnetään eri tavoin.
– Kesällä leikattua ruokoa voi käyttää maanparannusaineena, sillä siinä on typpeä ja fosforia, Kukkola kertoo.
Rakentamiseen puolestaan sopivat talven puutuneet, pystyynkuolleet korret, jotka kannattaa leikata jään päältä.
Korsien leikkaaminen talvella on Kukkolan mukaan myös ekoteko. Pystyyn kuivunut korsi vajoaa jäiden sulamisen jälkeen pohjaan tai ajelehtii kevään saatossa rannoille kasoiksi. Mädäntyessään järven pohjalla ruoko aiheuttaa kasvihuonepäästöjä.
Järviruoko puhdistaa vettä
Ruo’sta on hyötyä, vaikka sen jättäisi rantaan kasvamaan.
– Järviruoko poistaa kesäaikaan vedestä esimerkiksi maatalouspäästöistä tulleita ravinteita, Kukkola kertoo.
Kesän aikana kasvi säilöö ravinteet talteen juurakkoonsa seuraavan kevään kasvua varten. Monivuotinen kasvi kasvattaa uuden sadon joka vuosi.
Lisäksi järviruoko antaa monille linnuille ja muille eläimille suoja- ja pesintäpaikkoja. Se voi toimia myös ranta-asukkaan näköesteenä.
Jos järviruo’osta kuitenkin haluaa eroon, se kannattaa niittää kolmena kesänä peräkkäin. Silloin se menettää ravinteensa eikä kasva enää takaisin.
Ruokokatto kestää vuosikymmeniä
Ruo’oista rakennettu kylä Kouvolan Kettumäellä tuo mieleen kivikauden. Kukkola ystävineen on toteuttanut sinne erilaisilla solmimistekniikoilla esimerkiksi kodan, huussit ja liikuteltavan vaunun. Myös luonnonkiveä on käytetty.
Kylä ei rakentunut yhdessä yössä mutta silti yllättävän nopeasti. Esimerkiksi Kukkolan poika rakensi äitinsä ja kattomestareiden ohjeiden mukaisesti ulkohuussin viikossa.
Huussi on vedenpitävä ja näyttelyvieraiden käytössä. Kukkola kertoo, että huussin katto on rakennettu 45 asteen kulmaan, jotta se valuttaa vettä tehokkaasti sateen aikana.
– Ruo’ot on kiinnitetty tiukasti kattoon ja materiaaliksi on valittu vain ohuita ja suoria ruokoja. Jos katossa olisi vinoja ruokoja, ne ohjaisivat vettä syvälle kattorakenteisiin.
Huussin katon paksuus on 20 senttimetriä. Kukkola osoittaa kattoa ja kertoo, että noin viiden senttimetrin tummasta päällysosasta näkee, mikä osa kastuu sateessa. Sen alla oleva kerros pysyy aina kuivana.
Materiaali on Kukkolan mukaan myös kestävää.
– Ruokokatot kestävät jopa 70 vuotta.
Pihassa oleva kota on ollut jo usean vuoden metsäesikoululaisten käytössä. Kuvaushetkelläkin pihapiirissä juoksee pieniä lapsia leikkien ja odottaen kodan sisällä alkavaa ruokailua ja rentoutushetkeä.
Ruokohimmelit terassikoristeena
Kukkolan omalla pihallakin ruokoa on kaikkialla: aidoissa, katteena ja sisustustuotteissa. Himmelit roikkuvat terassilla. Hänen mukaansa ruoko sopii moderniin sisustamiseen ja rakentamiseen.
Lisäksi ruokoa voi käyttää eri tavoin puutarhan istutuksissa.
Kesällä leikattua ruokoa kannattaa pöyhiä mullan joukkoon, jolloin se antaa maahan ravinteiden lisäksi ilmavuutta. Talvileikattua ruokoa voi hyödyntää Kukkolan mukaan kasvikatteena. Se on tutkimusten mukaan yhtä kestävää kuin kuorikate.
Kukkola antaa pihallaan vielä vinkin:
– Talvileikatulla, ravinneköyhällä ruo’olla voi suojata kasveja pakkaselta. Silppua voi asetella esimerkiksi ruusupensaiden ja viiniköynnösten eristeeksi.
