Vetyputki kulkisi Torniosta itäiselle Uudellemaalle 70 kunnan ja yli 14 000 maanomistajan maiden kautta.
Gasgridin suunnittelema pitkä vetyputki on edennyt maaperän tutkimuksiin suurimpien jokien alueille. Valtion omistama Gasgrid vastaa Suomen kaasun siirtoverkosta.
Toteutuessaan vetyputki kulkisi Suomen puolella rannikkoa pitkin Torniosta itäiselle Uudellemaalle. Parhaillaan siis selvitetään, miten vetyputki kulkisi matkalla olevien jokien läpi.
Putki voi alittaa joet pohjaa pitkin tai niiden alta. Menetelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi vesistön syvyys ja leveys.
Lisäksi useat joen alituskohdat voivat olla Natura-alueita, jolloin joen pohjan tilan säilyttäminen on erityisesti tarkastelun alla.
– Meidän pitää kartoittaa sellaisia alitusratkaisuja, jotka eivät vahingoita joen pohjaa. Menetelmien valinta edellyttää tarkkaa tietoa maaperän ominaisuuksista. Myös siirtoputken suhteellisen iso koko asettaa omat vaatimuksensa, sanoo Gasgridin yksikön päällikkö Heli Virkki.
Putken halkaisija vaihtelee 80 sentin ja 1,2 metrin välillä.
Kohteena 12 jokea
Maaperää tutkitaan tällä hetkellä Tornionjoella, Kemijoella, Simojoella, Iijoella, Kiiminkijoella, Oulujoella, Lestijoella, Ähtävänjoella, Lapväärtinjoella, Kokemäenjoella, Mustionjoella ja Kiskonjoella.
Esimerkiksi Kemijoen kohdalla alituskohta on jopa yhden kilometrin mittainen.
Maaperätutkimusten on tarkoitus valmistua alkutalvella.
1 500 kilometriä pitkä putki kulkisi 70 kunnan ja yli 14 000 maanomistajan maiden kautta.
Gasgrid käyttää tarvittaessa pakkolunastusta maanhankintaan.
– Maanomistaja saa korvauksen lunastuslain ja aiheutuneen haitan perusteella, jos alueella ei ole rakentamisen aikana voinut esimerkiksi viljellä. Lisäksi esimerkiksi salaojat korjataan ja ennallistetaan, jos niille aiheutuu vahinkoa, Virkki kertoo.
Putken päällä voi jatkaa viljelyä
Gasgrid on järjestänyt maanomistajille infotilaisuuksia. Tilaisuuksissa on kysytty esimerkiksi putken aiheuttamista rajoituksista maanviljelykselle tai metsänhoidolle.
– Metsäkoneille tehdään vahvistettuja ylityskohtia. Putken päällä sijaitsevilla peltoalueilla voi jatkaa viljelyä, mutta kiinteitä rakenteita ei voi tehdä.
Putki kulkee maan alla. Peltoalueella se kaivettaisiin 1,2 metrin syvyyteen.
Maanomistajilla on kuitenkin vielä mahdollisuus vaikuttaa putken reittiin.
– Keräämme nyt palautteita maanomistajilta. Reitti voi vielä tarkentua ympäristövaikutusten arvioinnin aikana, kun tietoa karttuu esimerkiksi luontokohteista, Virkki sanoo.
Nopeutettu luvitus on mahdollinen
Suomen putken lisäksi Gasgrid on mukana kolmessa kansainvälisessä hankkeessa.
Niistä ensimmäisessä länsirannikolla kulkeva putki jatkuisi Ruotsin puolella Merenkurkun tietämille, toisessa vetyä johdettaisiin Viron ja Baltian kautta Puolaan ja Saksaan.
Kolmannessa hankkeessa suunnitellaan meriputkiyhteyttä Suomesta Saksaan, minkä lisäksi hanke sisältää myös yhteyden Ruotsiin.
Kaikki kolme kansainvälistä hanketta ovat saaneet EU:n yhteisen edun statuksen, mikä tarkoittaa nopeutettua luvitusta. Lisäksi Euroopan komissio on myöntänyt hankkeille yhteensä 51 miljoonan euron tuen jatkoselvitystyöhön.
