Viikonloppuna Lopella Kanta-Hämeessä tapahtunut sudeksi oletetun eläimen hyökkäys metsästyskoiran ja samalla ihmisen päälle on tapauksena äärimmäisen harvinainen.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala sanoo, että Suomessa on sattunut joitakin tapauksia, jossa susi on tullut ihmisen lähelle esimeriksi koiran tai hevosen houkuttamana.
– Kyllä tämä on aivan poikkeuslaatuinen tilanne, jossa näin akuutisti ihminen olisi ollut osallisena siinä siinä tilanteessa. Pidän erittäin suden käytöstä erittäin poikkeuksellisena siitäkin huolimatta, että tilanteessa on ollut koira, joka on ollut kiinnostuksen kohteena tällä sudella, Holmala kertoo.
Tällä hetkellä varmaa ei ole se, oliko Lopen hyökännyt eläin puhdas susi vai esimerkiksi villiintynyt koirasusi tai jokin muu suden ja koiran hybridi.
Hilma-beagle selvisi täpärästi
Loppilaisen koiraharrastajan Johanna Liukkosen lauantai muuttui keskellä päivää kamppailuksi oman koiran hengen puolesta. Liukkonen tarkentaa Ylelle lähettämässään tiedotteessa tapahtumia. Yle uutisoi aiemmin poliisin kertomana tapauksen pääkohdat.
Hilma-beagle oli laskettu etsimään jäniksiä, koska omistajat aikoivat osallistua sen kanssa ajokokeeseen. Äkillisesti koiran haukku loppui, ja mukana metsässä olleet ihmiset havaitsivat GPS-koiratutkasta koiran muuttaneen suuntaa kotia kohti.
Syy koiran käytökselle paljastui, kun yksi paikalla olleista näki muutaman kymmenen metrin päästä eläimen, joka hänen mielestään oli susi.
Autollaan paikalle kiiruhtanut Johanna Liukkonen sai kutsuttua koiran luokseen, ja kaappasi sen syliinsä. Silloin epäilty susi yllättäen hyppäsi naisen selkää vasten ja tavoitteli tämän sylissä olevaa koiraa.
Beagle sai pureman rintaansa. Liukkonen kertoo suden raapineen hänen käsivarttaan, ja hakanneen tassullaan hänen rintakehäänsä.
Nainen sai laitettua koiran autoon turvaan. Hän kaappasi autosta puolentoista litran pullon, ja heitti sen epäillyn suden suuntaan. Vasta silloin eläin poistui metsään.
Koiranomistajat hälyttivät paikalle poliisin, ja partio kävi paikalla. Poliisi antoi häirikköyksilöstä lopettamispäätöksen maanantaina.
Susikanta painottuu yhä lähemmäs asutusta
Suomen susikannassa on tapahtunut huomattava muutos. Aiemmin itäsuomalaisten saloseutujen asukki on löytänyt uutta jalansijaa maamme länsi- ja lounaisosista. Muutos on luonnollinen: tiheät valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat vetävät niitä saalistavia petoja puoleensa.
Pienet hirvieläimet, etenkin metsäkauris, ovat yhä urbaanimpia eläimiä. Saalis houkuttaa myös suden yhä lähemmäs ihmisasutusta.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Holmala sanoo, että se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihmisen ja suden väliset konfliktit lisääntyvät. Holmala kertoo, että asuessaan lähempänä ihmistä, ihmisestä tulee sudelle arkipäiväisempi.
– Oli kyseessä mikä eläinlaji tahansa, niin jopa samassa pentueessa on arkoja ja rohkeita yksilöitä, Holmala sanoo.
Holmala painottaa, että oman lukunsa susien aiheuttamaan turvallisuusuhan arvioimiseen tuovat koirasudet, joita on levittäytynyt idästä Länsi-Suomeen. Holmala sanoo, että koirasusien käyttäytymistä on todella vaikea arvioida ja ennustaa.
Lopella paljastui noin viisi vuotta sitten tapaus, jossa koirasusia oli kasvatettu järjestelmällisesti eräällä tilalla. Tila sijaitsee noin neljän kilometrin päässä lauantaisesta hyökkäyspaikasta.
Sitä, onko kasvatettuja koirasusia päässyt tai päästetty luontoon, ei ole voitu vahvistaa tai kumota. Vieraslajiportaalissa Lopelta ei ole jätetty ainuttakaan ilmoitusta koirasusista.
Pihakäynnit kasvussa
Susien pihakäynnit ovat lisääntyneet tämän syksyn aikana Lopella, kertoo Etelä-Hämeen riistapäällikkö Henri Mutanen Suomen riistakeskuksesta.
– Toki Lounais-Suomessa on tiheä ihmisasutus eikä laajoja erämaita ole. Tällaisia pihakäyntejä valitettavasti syntyy väistämättä.
Viime talvena tutkittujen DNA-näytteiden perusteella alueella liikkuvat eläimet ovat geeniperimältään puhtaita susia.
Mutasen mukaan Lopelta ja lähialueilta on tullut havaintoja suuremmastakin susimäärästä, mikä voisi tarkoittaa reviirin muodostumista.
Viimeisen kanta-arvion mukaan Hämeenlinnan Rengon susireviiri ulottui osittain Lopen alueelle. Luonnonvarakeskus julkaisee uuden suden kanta-arvion ensi viikolla.
Mutasen mukaan susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu susien määrään nähden suhteellisen vähän Lounais-Suomessa.
– Runsas valkohäntäpeuran määrä ja sitä kautta hyvä ravintotilanne voisi olla yksi syy siihen, että lounaissuomalaiset sudet eivät ole niin innokkaita koirien kimppuun käymään kuin kun Itä-Suomessa, missä koiravahinkoja tapahtuu paljon enemmän.
Riistahallinnon konkari ei yllättynyt
Suomen riistakeskuksen emeritusjohtaja, eräneuvos Reijo Oravalla on mökki Lopella. Hän myös metsästää paikkakunnalla. Seudun susitilanne on tullut tutuksi, onpa hän itsekin nähnyt susia.
Viime talvena alueen valkohäntäpeurajahdeissa päätettiin lopettaa koirien käyttö susivaaran vuoksi.
Orava sanoo, että hänelle Lopen susikonflikti ei tullut yllätyksenä, niin harvinainen tapaus kuin onkin.
Vuosikymmenien uran virkamiehenä tehnyt Orava arvioi, että susikantaa pitäisi seurata alueellisesti ja säädellä kannan kokoa sen mukaan. Suomi onkin ensi talvena aloittamassa kannanhoidollista metsästystä.
– Suomen susikantaahan on kasvatettu varovaisuusperiaatteella. Kannan arviot ovat olleet varovaisia, ja jos sitten lupia on myönnetty, niin niitäkin hyvin, hyvin varovaisesti. DNA-näytekeräyksen perusteella olemme saamassa aivan uudenlaisen käsityksen kannan koosta, Orava sanoo.
– Viime talven näytekeräyksessä löytyi lähes neljäsataa eri susiyksilöstä otettua näytettä ja aiemmat kanta-arviot ovat puhuneet vain, että maassa olisi noin kolmesataa yksilöä. Eli kannan kannan kasvu on ollut ollut vahva ja levittäytyminen uusille alueille on jatkuvaa.
Lopen susihyökkäys on poikinut vilkasta keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa. Riista-alan konkari rauhoitteleekin keskustelua.
– Mihinkään suureen hysteriaan ja pelkoon ei ole tarvetta. Toinen asia on sitten tämä harmitus, minkä se maaseudun harrastuksille, erityisesti metsästykselle aiheuttaa, eräneuvos Orava muistuttaa.
