Varkauden eteläpuolella Joroisissa otetaan lokakuussa käyttöön startup-yritys Faastin ajoneuvojen ultranopea latausasema, jonka erikoisuus on latauskentän laidalle rakennettu suuri akusto.
Akuston ansiosta paikalle ei tarvitse rakentaa suurimman kulutuspiikin mukaan mitoitettua sähköliittymää. Osa autojen latauksesta tapahtuu akuston avulla.
– Liiketoiminnan tulolähteinä on sähköautojen teholataus ja osallistuminen Fingridin kantaverkon reservimarkkinoille. Lisäksi sähköä voidaan myydä sähkömarkkinoille, kun pörssisähkö on kallista, sanoo operatiivinen johtaja Heikki Hintikka Faast Point Assets oy:stä.
Liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät sellaista vauhtia, että sähköverkko ei enää riitä kaikkialla välittämään sähköä kuluttajille niin paljon, kuin pitäisi.
Energiaviraston uusien laskentasääntöjen takia useat verkkoyhtiöt ovat lykänneet verkkoinvestointeja. Sen seurauksena suuremman tehon mahdollistavien keskijänniteverkon sähköliittymien toimitusajat ovat venyneet jopa vuoteen, kun aiemmin liittymän on saanut parissa kuukaudessa.
Ilman nopeaa sähköliittymää ei voida rakentaa nopean latauksen mahdollistavia ajoneuvojen latausasemia.
– Jos toimitusajat pidentyvät, se vaikuttaa hankkeiden toteuttamiseen. Ne voivat viivästyä tai siirtyä kokonaan, harmittelee johtaja Risto Karppinen Neste Markkinoinnista.
Pimeneekö taajama jotta sähkörekan voi ladata
Varsinkin raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetut uudet latausasemat tulevat olemaan haaste sähkön jakeluverkolle. Suomen päästä päähän kulkeva sähkörekka ei voi pysähtyä tuntikausiksi lataamaan akkuja, vaan sen on tapahduttava kuljettajan kahvitauon aikana.
Silloin tarvitaan valtavaa, yli tuhannen kilowatin lataustehoa. Sillä lataisi samanaikaisesti seitsemää sähköautoa 150 kilowatin suurteholatausasemalla.
Erityisesti pääteiden varsilla jakeluverkkoa on vahvistettava, jotta vihreä siirtymä voitaisiin toteuttaa myös käytännössä. Se tarkoittaa uusia sähkölinjoja, sähköasemia ja isoja muuntajia.
Muutoin joudutaan tilanteeseen, jossa on valittava, ladataanko rekkoja vai katkaistaanko sähköt lähitienoolta.
– Varsinkin Etelä-Suomessa kulutus kasvaa nopeasti ja on riski, että ajoittain pitää miettiä kuka saa käyttää sähköä ja milloin, sanoo asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sähkönjakeluyhtiö Carunasta.
Kaikki eivät pysty tulevaisuudessa käyttämään sähköä silloin kun se on halpaa.
Joensuuhun suunniteltavia investointeja joudutaan lykkäämään, kunnes sähkön siirtoverkkoja saadaan paremmiksi.
palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä, Business Joensuu
Vihreän vedyn valmistaminen on sähkösyöppö
Sähköverkon kapasiteetin rajat ovat tulossa vastaan myös useissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Joensuun Iiksenvaaraan tuleva vihreän vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksen tehontarve on 50 megawattia, josta sähköverkosta saadaan 40 megawattia.
Vetylaitoksesta tulee suurin sähkönkuluttaja Joensuun alueella. Se tarvitsee peräti 40 prosenttia koko Joensuun kaupunkialueen sähköverkossa käytettävissä olevasta 100 megawatin tehosta.
Tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2027. Muita sähköä runsaasti kuluttavia teollisuuslaitoksia ei voida perustaa Joensuuhun useaan vuoteen, koska sähkö ei riitä.
Sähkön kapasiteettipulaan on luvassa helpotusta aikaisintaan vuonna 2031, jolloin Pohjois-Karjalaan valmistuu uusia siirtoyhteyksiä.
– Kaupunkiin suunniteltavien muiden investointien osalta joudutaan ottamaan aikalisä jopa useiksi vuosiksi, sanoo Business Joensuun palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä.
Se voi tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä, jos yritykset toteuttavat suunnitellut investoinnit muualla.
Kosti Rautiaisen mukaan vastaava ongelma on pelkästään Carunan alueella myös Hyvinkäällä, Salossa ja Espoossa.
– Kun liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen vie kapasiteettia, niin sitä on vähemmän tarjolla teollisiin investointeihin.
Sähköliittymien rakentaminen hidastunut
Euroopan komissio laskee, että vuoteen 2030 mennessä sähköverkkoihin tarvitaan EU:ssa 600 miljardin euron investoinnit. Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti nostavansa kantaverkkopalvelun maksuja vuoden 2025 alusta, yhtenä syynä ovat investoinnit kantaverkkoon.
Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen laskee, että jakeluverkkojen investointitarve on huomattavasti suurempi.
– Jakeluverkkojen investointitarpeet ovat kolminkertaiset, jos verrataan kantaverkon kehittämiseen, mutta tästä ei kovin paljoa ole puhuttu, sanoo Rautiainen.
Espoossa kapasiteettipulaan tuo helpotusta lokakuussa käyttönotettava Kolmirannan sähköasema. Se varmistaa sähkön riittävyyden muutamaksi vuodeksi noin 60 000 kaupunkilaiselle Espoon luoteisosissa.
Sähköaseman kapasiteetti ei kuitenkaan riitä moneksi vuodeksi, sillä Carunan mukaan energiamurros näkyy kasvavana sähkön kulutuksena. Liikenteen lisäksi teollisuus ja lämmitys sähköistyvät. Yhä suurempi osa kaukolämmöstä tuotetaan sähkökattiloilla.
– Sähkön kulutus on kasvanut alkuvuodesta kaksikymmentä prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Keskijänniteliittymien määrä on viisinkertaistunut muutamassa vuodessa, laskee Rautiainen.
Samaan aikaan useat sähköverkkoyhtiöt ovat lykänneet suunniteltuja investointeja, koska tänä vuonna käyttöönotettu Energiaviraston valvontamenettely rajoittaa liikevaihdon kasvua. Sillä pyritään pitämään sähkön siirtomaksut kohtuullisena.