Uudenkaupungin Kalannissa sijaitsevaan noin 200 hehtaarin laajuiseen aurinkopuistoon tulee 380 000 aurinkopaneelia.
Lounais-Suomi on aurinkovoimasta kiinnostuneiden energiayhtiöiden mielenkiinnon kohteena. Parhaimmillaan kyseessä on aurinkoresurssiltaan Pohjois-Saksan tuotanto-olosuhteita vastaava alue.
Energiayhtiö Helen hankki omistukseensa Uudenkaupungin Kalantiin rakennettavan noin 200 hehtaarin laajuisen ja 380 000 aurinkopaneelin aurinkopuiston. Työt ovat olleet käynnissä reilun vuoden ajan.
– Alueen pohjoisosassa on käytännössä kaikki paneelit jo asennettu. Sähkötöitä vielä tehdään. Eteläpuolella paneelien asennus jatkuu ensi kevääseen asti. Koko puisto on toimintakunnossa kesällä, kertoo Helenin sähköntuotantojohtaja Pekka Tolonen.
Suuri koko alentaa tuotantokustannuksia
Aurinkopuisto muodostuu 12 paneelialueesta. Voimalan 206 megawatin teho vastaa yli 20 000 kotitalouden sähkön tarvetta.
Kyseessä on valmistuessaan Suomen suurin aurinkovoimala, mutta eri puolilla maata on suunnitteilla toistakymmentä pinta-alaltaan laajempaa ja tehokkaampaa hanketta. Mittakaavaetu alentaa tuotantokustannuksia.
– Kyseisillä uusiutuvan energian hankkeilla syrjäytetään saastuttavaa sähköntuotantoa pois verkosta, painottaa Pekka Tolonen.
Kalannin alueen houkuttelevuutta lisäsivät hyvän aurinkoresurssin ohella sähkönsiirron kannalta oleellisten kantaverkon ja sähköaseman läheisyys.
Poikkeuksellista Kalannin aurinkovoimalalle on myös se, että hanke ei juuttunut valituskierteeseen. Ely-keskus ei edellyttänyt maa- ja metsätalouskäytössä olevan alueen ympäristövaikutusten arviointia.
– Suunnitteluvaiheessa kierrettiin kauempaa kaikki kohteet, joilla voisi olla luontoarvoja. Niiden osalta ei ole tehty merkittäviä kompromisseja. Lisäksi alueellinen hyväksyntä oli hyvä. Voimala-alueen naapurissa sijaitsee Kalannin teollisuusalue, kertoo Pekka Tolonen.
Aurinkovoimalan rakentamisen aikana ei tehdä tarpeetonta metsänleikkuutta tai maanmuokkausta. Paneelikenttien väliin jää viheralueita. Vuokrasopimus on tehty 40 vuodeksi.
– Sen jälkeen katsomme entisöidäänkö alue vai jatkuuko energiantuotanto uuden puiston muodossa, visioi Pekka Tolonen.
Kiinteistöveroa noin 650 000 euroa
Uudenkaupungin kannalta voimalahanke on tärkeä vihreästä energiasta koituvan imagohyödyn ja kiinteistöverotuoton kannalta. Elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen arvioi vuosituloksi noin 650 000 euroa.
– Kyseisen mittaluokan hankkeita ei ole aikaisemmin tehty, mutta todennäköisesti arvio on varsin tarkka. Uusikaupunki haluaa profiloitua puhtaan energian kaupunkina, joka tuo etuja myös täällä toimiville yrityksille.
