torstai, 31 lokakuun

Suomen suurin vihreän siirtymän investointi on Inkooseen kaavailtu terästehdas. Siellä teräksen tekemiseen käytetään saasteetonta vihreää vetyä – fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Tällä hetkellä Blast Green Steelin tontti on yhä tyhjä, mutta vihreää terästä myydään jo. Viime viikolla yhtiö ilmoitti toimittavansa Inkoosta saksalaiselle asiakkaalleen 100 000 tonnia terästä vuodessa, ja ensimmäisen erän pitäisi lähteä vuosikymmenen lopulla.

Se ei kuitenkaan ole varmaa.

Toimitusjohtajaa Mark Bula on kuitenkin huolissaan siitä, onko tehdas silloin valmis – viimeisimpien tietojen mukaan kaavoitus näyttää venyvän kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Terästehtaan puuhamies toivoi kaavoituksen valmistuvan tänä vuonna, mutta Inkoon virkamiehistössä on puhuttu myöhäisestä syksystä 2025.

– Toivon, että tämä voitaisiin välttää. Jos prosessi kestää yli vuoden tästä hetkestä, sillä on vaikutus projektiimme. Siitä ei ole epäilystäkään, Bula sanoo.

Toimitusjohtaja Mark Bula ja Suomen toiminnasta vastaava Antti Kaikkonen hakevat teräsyhtiölle tukea myös suomalaisilta perhe- ja eläkesijoittajilta. Kuva: Juha-Matti Mäntylä / Yle

Mitä merkitystä on sillä, saadaanko kaavoitus valmiiksi vuonna 2024 vai 2025, jos rakentamisen on kuitenkin määrä alkaa vasta vuonna 2026?

Mark Bulan mukaan terästehdas on moniportainen prosessi, jossa seuraava askel voidaan ottaa vasta, kun edellinen askel on suoritettu. Ja nyt yhtiön pitäisi solmia lisää ennakkokauppoja – ne toimivat vakuutena lainojen myöntäjille ja tuovat uskottavuutta myös muiden sijoittajien silmissä.

Saksaan luvattu sata tuhatta tonnia on valtava kasa terästä, mutta kuitenkin vain noin viisi prosenttia kaavaillun tehtaan 2,5 miljoonan tonnin vuosituotannosta.

– Aiemmissa projekteissa, joissa olen ollut mukana, tyypillisesti noin 50 prosenttia tuotannosta on etukäteen sovittu. Se on lainojen vakuus.

Epävarmuus ja viivästykset ovat iso ongelma, kun pitäisi tehdä kauppaa.

”2030 on maaginen vuosiluku”

Puoli vuotta sitten Blastrin ohjaksiin tarttunut Bula on tuonut nuoreen norjalaisyhtiöön kokemusta. Yhdysvaltalaismies on ollut urallaan perustamassa jo kuutta terästehdasta, Arkansasista Omaniin.

Hän itse toteaa, että noista hankkeista vain yksi on epäonnistunut – ja silloinkin syynä oli globaali finanssikriisi.

Tällä hetkellä vihreän teräksen laitoksia kaavaillaan hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin lisäksi esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa. Ja asiakkaat haluavat terästä ennen vuotta 2030.

Näin ne haluavat osoittaa, että ne ovat siirtymässä kohti vähähiilistä tulevaisuutta.

– Oikein tai väärin, vuosi 2030 on maaginen vuosi. Jos emme kykene lupaamaan, että toimitamme terästä ennen vuosikymmenen vaihdetta, menetämme varhaisen toimijan etumme, Bula sanoo.

Se voisi hänen mukaansa viivästyttää ennakkosopimuksia ja rahoituksen keräämistä.

Kaavoitukseen ja muuhun luvitukseen liittyvän byrokratian hitaus on Suomen helmasynti, jota pyritään ratkomaan myös hallitusohjelmassa voimalla.

Mark Bula sanoo, ettei ole luopunut toivosta. Tietoa avoimesti jakamalla kaavoitushanke voidaan hänen mukaansa saada etenemään nopeammin kuin miltä nyt näyttää.

Inkoo: Kaava olisi viivästynyt muutenkin

Inkoon kaavoituksesta vastaavat virkamiehet olisivat halunneet edetä Blastrin toivomaa nopeaa reittiä, mutta kunnanvaltuutetuista koostuva rakennuslautakunta äänesti toisin. Kaava jäi odottamaan ely-keskuksen yhteenvetoa ympäristövaikutuksista.

Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja ja RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström tosin sanoo, että kaavaan tarvitaan joka tapauksessa yhtiöltä uusia tietoja. Se viivästyttää hänen mukaansa kaava siten, että lautakunnan päätöksellä ei lopulta ole merkittävää vaikutusta aikatauluun.

Viivästyminen ei hänen mukaansa ole välttämättä teräsyhtiölle huono asia.

– Jos odottaa ely-keskuksen perustellun päätelmän, voi varmistua, että kaava on niin hyvä, että sitä on vaikea lähteä vaikkapa valituksen kautta kaatamaan, Wickström sanoo.

– Kun kuitenkin tehdään nopealla aikataululla on suuri riski, että joku asia jää huomaamatta. Sillä tavalla tämä perusteltu päätelmä toisi tiettyä tukea.

Iso joukko vastustaa

Terästehdas lupaa tuoda Inkooseen tuhat työpaikkaa ja massiivisesti verotuloja. Siitä huolimatta 400 inkoolaista on allekirjoittanut aloitteen hankkeen pysäyttämiseksi.

Se on suuri joukko viiden tuhannen asukkaan kunnassa. Vertailun vuoksi, kunnan toiseksi suurimmalla puolueella oli edellisissä kuntavaaleissa yhtä paljon äänestäjiä.

Kunnan tannoisessa puhelingallupissa tehtaalla oli kuitenkin enemmän kannattajia kuin vastustajia.

– On valitettavaa, että tilanne on muuttunut kireäksi ja asettanut naapurit toisiaan vastaan, Mark Bula sanoo.

Kevään kunnallisvaaleista tulee teräsvaalit.

– Ehkä jotkut haluavat käyttää sitä vaaliteemana, jotta voivat asettua ehdolle. Mutta tämän tiedän varmasti: projektimme auttaa vähentämään hiilidioksidikaasuja yhdellä maailman saatuttavimmista teollisuudenaloista. Ja mielestäni se on tärkeä muistaa, Mark Bula sanoo.

Korjaus 21.40. Terästehdasta vastustavan kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut 400 inkoolaisia, kertoo Inkoon virkamieslähde Ylelle. Aiemmin artikkelissa oli luku 750, joka pitää sisällään muitakin kuin inkoolaisia.

Jaa.
Exit mobile version