Työllisyys parantunee ensi vuonna siitä, mihin se tänä vuonna syvimmillään menee.
Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta sanoi Ylen aamussa, että Suomen heikko suhdannetilanne on pitkittynyt odotetusta.
– Kun laskusuhdanne pitkittyy, se näkyy viiveellä työllisyydessä. Työllisyysnumerot heikkenevät, kun jotkut tuotantolaitokset lopettavat toimintansa. Toinen asia on se, että kansantaloutemme on aika syvälle käyvän rakennemuutoksen keskellä. Meidän toimialamme ja ammattirakenteemme ovat muutoksessa, ja se jatkuu senkin jälkeen, kun laskusuhdanne on ohi.
Laskusuhdanteen pitkittymiseen on useita syitä. Valtaosa syistä on rajojen ulkopuolella, sanoo Maliranta. Kansainvälinen suhdannetilanne on rangaissut Suomea ehkä vähän muita enemmän.
Korkeakoulutettujen kysyntä oli muutama vuosi sitten kovaa, mutta siinä on Malirannan mukaan tapahtunut merkittävä muutos. Tämä voinee jatkua muutaman vuoden, koska monet irtisanomiset koskevat korkeakoulutettuja. Malirannan käsitys on se, että aika monista asiantuntijatehtävistä on kadonnut työpaikkoja.
Maliranta toivoo, että suhdanne normalisoituu viimeistään ensi vuonna. Monet merkit tuotannossa osoittavat tähän suuntaan.
– Työllisyys parantunee ensi vuonna siitä, mihin se tänä vuonna syvimmillään menee.
Järjestämisvastuu TE-palveluista siirtyy kunnille
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tiina Korhonen vakuuttaa Ylen aamun haastattelussa, että TE-palvelut opastavat työttömäksi jäänyttä. Hän kuitenkin muistuttaa, että työttömän oma aktiivisuus sekä oman osaamisensa ja puutteidensa tunnistaminen ovat keskeisiä asioita. Myös omien taitojen täydentäminen on tärkeää.
Uuden pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaan työttömät haastatellaan heti alkuvaiheessa ja osaaminen kartoitetaan. Sen jälkeen tarjotaan palveluja nopeasti tavoitteena uudelleen työllistyminen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisy.
TE-palvelut siirtyvät ensi vuonna kuntien vastuulle ja TE-toimistot lakkautetaan.
– Muutos on iso. Meillä on ollut 15 alueellista TE-toimistoa, ja ensi vuoden alusta meillä on 45 työllisyysaluetta, eli järjestämisvastuu TE-palveluista siirtyy kunnille. Henkilöstö siirtyy kunnille, kun tästä tulee kunnille uusi valtionosuustehtävä, ja kunnat ottavat vastuun työnhakijoista ja myös yritysten ja työnantajien palveluista.
Taustalla on se, että kunnat tuntevat alueensa toimijat eli yritykset, jotka tarvitsevat työntekijöitä. TE-palvelut voidaan kytkeä osaksi kuntien elinvoimapalveluja, sanoo Korhonen.
Maliranta huomauttaa vielä, että rakennemuutos edellyttää sekä ammatillista vaihtoa että alueellista liikkuvuutta. Osaamisen kehittämisessä vastuu on sekä yksilöllä että valtiolla ja työnantajilla.
