SDP:llä olisi yksi kansanedustaja enemmän, jos vaalijärjestelmä olisi jo muutettu nykyhallituksen toivomaan suuntaan.
Hallitusohjelmaan kirjatussa vaalialuemallissa kahden vaalipiirin äänet laskettaisiin yhteen. Sen jälkeen saadut paikat jaettaisiin kahden vaalipiirin kesken.
Toteutuessaan kyse on merkittävästä muutoksesta suomalaiseen vaalijärjestelmään. Suomi on jattu tätä nykyä 13 vaalipiiriin. Uudet vaalialueet rikkoisivat vaalipiirien nykyiset rajat.
Vaalialuetta on soviteltu ensin pohjoisen vaalipiireihin, Ouluun ja Lappiin. Viime vaaleissa yhteen kansanedustajaan Lapissa tarvittiin 12,4 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Vaalialueilla halutaan laskea pienten vaalipiirien piilevää äänikynnystä eli yhteen kansanedustajapaikkaan tarvittavaa ääniosuutta.
Moni puolue näkee myönteisenä, keskusta epäilee
Ylen kyselystä puoluesihteereille selviää, että iso osa puolueista suhtautuu Oulun ja Lapin vaalialueeseen myönteisesti.
Näin ajattelevat kristillisdemokraatit, RKP, vasemmistoliitto, kokoomus ja vihreät. Vihreiden puoluesihteeri Anna Moring näkee, että korkea kynnys yhden kansanedustajan saamiseksi Lapissa syö ihmisten uskoa demokratiaan.
SDP suhtautuu avoimesti, muttei ole lukinnut kantaansa. Liike Nyt sanoo, että nykyinen vaalipiirijako sellaisenaan on toimiva. Perussuomalaiset ei vastannut kysymykseen.
Kriittisimmin pohjoisen vaalialueeseen suhtautuu keskusta. Se on huolissaan, muuttuuko järjestelmä liian monimutkaiseksi. Keskusta ei kannata ideaa, jossa toisen vaalipiirin äänet voisivat vaikuttaa paikkajakoon muualla.
– Oulun ja Lapin vaalipiirithän ovat yhdessä lähes puoli Suomea, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho viittaa alueen kokoon.
Muutosta työstetään parhaillaan puoluesihteerien kesken.
Työryhmän puheenjohtaja, kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko toteaa, että äänikynnyksen ongelmaa on yritetty ratkoa jo vuosikymmeniä. Työryhmä pyrkii mahdollisimman laajaan tukeen läpi puoluekentän.
– Tuntuu erittäin haastavalta löytää minkäänlaista ratkaisua, joka aivan kaikille kävisi, Kokko myöntää.
Jos kaksi pohjoisen piiriä olisi laitettu jo yhteen eduskuntavaaleissa vuosi sitten, puolueiden voimasuhteet olisivat hiukan muuttuneet.
Oikeusministeriön laskelmista selviää, että SDP olisi siis saanut yhden kansanedustajan lisää ja kokoomus menettänyt yhden. Vaaliliittoja ei otettu näissä laskelmissa huomioon.
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi oli ehdolla Lapin vaalipiiristä viime vaaleissa, mutta jäi varasijalle. Hän pitää tärkeänä vaalien suhteellisuutta: saatujen kansanedustajapaikkojen on vastattava samaa osuutta annetuista äänistä.
Näkkäläjärvi muistuttaa, että muutokset ulottuisivat vasta kauaksi tulevaisuuteen, jos asiassa päästään eteenpäin. Pohjoisen iso yhteinen vaalialue voisi olla käytössä vuonna 2031.
– Vaalijärjestelmä, joka meillä on, vaikuttaa vaalien lopputulokseen monellakin tavalla, hän toteaa.
Tärkein yksityiskohta vielä sopimatta
Vaalipiirit eivät siis poistuisi, vaan pysyisivät osittain itsenäisinä. Puolueet asettaisivat ehdokkaat edelleen vaalipiireittäin ja ihmiset äänestäisivät oman vaalipiirin ehdokkaita.
Sen sijaan puolueiden voimasuhteet laskettaisiin yhteisen vaalialueen mukaisesti.
Vaalialueiden olennaisin yksityiskohta on vielä pöydällä.
Kyse on siitä, miten puolueen saama kannatus yhteisellä vaalialueella jaetaan takaisin erillisiin vaalipiireihin.
– Puolueen paikat jaetaan vaalipiireihin matemaattisella sovellutuksella, oikeusministeriön asiantuntija Tuomas Rekola sanoo.
Näin on tehtävä, jottei isompi vaalipiiri jyrää pienempää.
Voisi koskea useita vaalipiirejä
Hallitusohjelmassa väläytetään, että vaalialueista saattaisi tulla jopa automaatio. Väestöennusteiden mukaan vaalialue voisi olla kohta ajankohtainen muuallakin.
– Meidän laskelmien mukaan sellainen olisi Satakunnan vaalipiiri, jossa kansanedustajien määrä voisi laskea lähitulevaisuudessa alle seitsemään tai kahdeksaan, Rekola kertoo.
Satakunnan äänet laskettaisiin vaalialuemallissa yhteen toisen vaalipiirin, esimerkiksi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan tai Vaasan vaalipiirin kanssa. Turkulaisten äänillä saattaisi siis joskus olla vaikutusta siihen, ketkä porilaiset pääsevät eduskuntaan.
Tarkempaa ehdotusta toivotaan valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.
