Eteläisten kylä Hauholla on hiljainen. Kylän baarissa myydään kebabia ja kaljaa. Raitilla köpöttelee vanha mies, joka polttaa baarin penkillä tupakan ja jatkaa matkaansa.
Eteläisten kylästä käännytään kuitenkin vielä Metsäkulmantielle, sieltä metsän läpi ja Lakeentielle, jota ajetaan aina päätyyn saakka.
Sieltä sitten kävellään pusikon läpi ja herneitä kasvavan, nyt jo hylätyn pellonreunaa. Ja sitten tullaan liki.
Hauholla, nykyisin Hämeenlinnan kuntaan kuuluvassa metsikössä, on Suomen väestöllinen keskipiste. Tai oli tämän vuoden alussa. Paikka nimittäin liikkuu sen mukaan, missä väestö syntyy ja kuolee, mihin se muuttaa ja mistä se lähtee.
– No minä en oikeastaan antanut sen vaivata kovin paljoa, mutta se on toisaalta ihan hienoa seurata sitä kartalta, että missä se milloinkin on, virkkoo Hannu Lakee.
Hän on Lakeen talon ja metsätilan omistaja, sukutilan ylläpitäjä. Tosin Lakee asuu itse Nurmijärvellä, jossa hän on tehnyt uran poliisina. Sukutilan hankkivat isovanhemmat vuonna 1920. Pihapiirissä on edelleen isoäidin tuolloin istuttama koivu.
Se kyllä tiedetään, että Suomen väestöllinen keskipiste on kutakuinkin omilla tonteilla. Ja on aiheesta kylällä naapurien kanssa vitsailtu.
– Ei se taida hämäläisiä paljoa liikuttaa, vaikka mukava knoppitieto onkin. Ja kertoohan se väestön muutoksesta paljon. Siksi se on kiinnostava, Lakee sanoo.
Yksi laskennallinen piste kertoo Suomen muutoksesta
Väestölliseen keskipisteseen tai sen muutokseen kulminoituvat kaikki väestönmuutoksen osatekijät, sanoo Tilastokeskuksen Pasi Piela.
– Se tekee siitä erityisen, hän toteaa.
Piela on seurannut ja laskenut väestöllistä keskipistettä vuosia.
Tässä vaiheessa lukija voi tietenkin ihan perustellusti kysyä, että siis mitä ja miksi?
Väestöllinen keskipiste on paikka, johon kaikkien suomalaisten kodeista on yhteenlaskettuna lyhyin matka.
Tämä yksi piste siis kertoo, mitä Suomen väestössä tapahtuu. Ja Suomen väestössähän tapahtuu.
Väestöllinen keskipiste on viime vuosien ajan liikkunut tasaisesti kilometrin verran etelään joka vuosi, vuodesta 1985 saakka. Samalla se on siirtynyt hieman vähemmän kohti länttä.
Väestöllinen keskipiste siirtyy monesta syystä.
Yksi syy on se, että eteläisessä Suomessa syntyy enemmän lapsia kuin pohjoisessa.
Oikeastaan vain Uusimaa on Suomessa paikka, jossa syntyy lapsia enemmän kuin ihmisiä kuolee.
– Jos vaikka ajatellaan vaikka maakuntia, niin viime vuonna ainoastaan Uudellamaalla luonnollinen väestönlisäys oli plussalla, Piela sanoo.
Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa tilastokielellä syntyvyyttä. Siksi piste valuu etelään.
Lisäksi väestö muuttaa etelään sekä länteen. Ja tietenkin Pirkanmaalle. Pirkanmaa vetää Suomen sisäistä muuttoliikettä.
Karrikoiden: todella moni suomalainen haluaa muuttaa Tampereelle tai Tampereen seudulle.
– Suomen elinvoimaisimpana kaupunkina on ollut Tampere – ja Uusimaa tulee sitten toki nykyisellään heti perässä, Piela toteaa.
Maahanmuutto on nyt suurin vaikuttaja
Väestölle viime vuosina merkittävä tekijä ovat olleet myös maahanmuuttajat. Väestönkatoa paikkaa maahanmuutto.
– Ja sehän nyt oli aivan omassa ennätyksessään viime vuonna, kun se oli suurinta seitsemäänkymmeneen vuoteen, Piela sanoo.
Kun vuonna 2022 Suomen nettomaahanmuutto oli noin 16 000 henkeä, vuonna 2023 se oli 40 000 henkeä.
– Oma lukunsa on nyt viime vuonna ollut nämä kotikunnan saaneet ukrainalaiset, joita on ollut lähes kaksikymmentä tuhatta.
Maahanmuuttajat tulevat erityisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Siksikin nämä alueet kasvavat, siinä missä muut kuihtuvat.
Suurin pudottaja Kymenlaakso ja Kouvola
Jos katsoo edellä olevaa karttaa ja sitä kuinka sillä oleva pallukka on vaihtanut paikkaansa, voi nähdä, kuinka väestöllinen keskipiste siis liikkuu kohti etelää ja samalla lievästi kohti länttä.
Pääkaupunkiseutu vetää väestöä etelään, rannikon suuret kaupungit ja Tampere viettävät taas länttä kohti.
– Mitä puoleensavetävämmäksi vaikkapa Tampere muodostuu, niin silloin se tietysti väkisinkin hidastaa sitä pisteen liikettä, Piela arvioi.
Kaupungeista eniten väkeä lähti Kouvolasta ja tuli Helsinkiin. Ylipäätänsä Kymenlaakso on maakunnista väestöllinen häviäjä.
– Kymenlaaksossakin ilman maahanmuuttoa olisi vielä suurempi väestön vähenemä, mutta se maahanmuutto sitten kompensoi sitä ison osan, Piela sanoo.
Jos väkeä alkaa eritellä, voi huomata, että esimerkiksi lapsilla ja vanhuksilla on eri väestöllinen keskipiste.
– Lasten väestöllinen piste on siirtynyt vielä voimakkaammin etelään, kuin mitä väestöllinen keskipiste kaikesta väestöstä, Piela sanoo.
Toisin sanoen senioriväestö on keskittynyt selvästi pohjoisemmaksi kuin juniorit. Voi siis päätellä, että väestö vanhenee pohjoisessa ja idässä nopeammin kuin muualla. Ja siksi myös pienenee.
Väestö keskittyy etelään – ehkä
Entä sitten tulevaisuus?
Jos katsoo väestöllisen keskipisteen liikettä vuodesta 1985, se piirtää melkoisen selkeän janan.
Jos tätä janaa jatkaa, voiko ennustaa tulevien vuosien väestönmuutokset?
– Kyllä sitä periaatteessa pystyy, mutta se vaatii tietysti niin paljon erilaista ennustamista, Pasi Piela sanoo.
Esimerkiksi Venäjän hyökkäyksen Suomeen tuomien ukrainalaisten pakolaisten muutosta Suomen väestöön ei kukaan osannut ennustaa. Lisäksi väestönmuutoksen suunta, siis muuttoliike etelän kaupunkeihin, on selkeä, mutta millä vauhdilla, sitä on lopulta vaikea sanoa.
– Kyllähän se tavallaan antaa ymmärtää, että näin vaan mennään ja jossain vaiheessa Hämeenlinnan eteläraja tulee sitten vastaan. Mutta siihen vaikuttaa niin moni tekijä, että sitä on kuitenkin vaikea pitkällä aikavälillä sitten sanoa.
Seuraavat kymmenet vuodet voidaan siis jännittää, siirtyykö väestöllinen keskipiste Hämeenlinasta Janakkalan puolelle!
Hui!
Suomen poliitikoillekin väestön keskipiste on selvä viesti. Suomi muuttuu.
– Väestöllisen keskipisteen kuvaaja on tavallaan aika dramaattinen, koska se on niin johdonmukainen, että etelään päin vaan mennään koko ajan. Että siellä sitä väestöä sitten enemmän on jatkossakin.
Mutta entä sitten Lakeen tilalla? Isäntä Hannu Lakee nousee traktorin selkään ja lähtee metsätöihin. Kaikki vapaa-aika menee kunnostaessa, milloin taloa, milloin vajaa. Jokin aika sitten pihassa kävi karhukin.
– Niin kauan tätä vaimon kanssa jatketaan kun voimat riittää.
