Läimäytän auton oven kiinni huoltoaseman pihalla keskellä peltoja. Harmaa lato seisoo parkkipaikan reunassa.
Bensa-aseman lisäksi paikka on autokorjaamo ja Virtasalmen kylän ainoa kuppila.
Virtasalmi oli aikoinaan oma kuntansa, mutta se liitettiin osaksi Pieksämäkeä jo 25 vuotta sitten.
Olen tullut kuvaajan kanssa tänne, koska tämä kylä voi olla yksi niistä paikoista, joiden asukkaita ei politiikka paljon kiinnosta.
Pieksämäen äänestysaktiivisuus oli viime kuntavaaleissa maan alhaisin, 46,5 prosenttia. Yhtä passiivista väki oli vain Kajaanissa.
Syrjäseuduilla asuvien suhdetta politiikkaan on selvitetty Euroopan laajuisessa tutkimuksessa. Mitä syvemmälle maaseudulle mennään, sitä heikommaksi ihmiset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskuntaan.
He kokevat, ettei päättäjien kiinnostus ulotu heidän elämäänsä.
Haluan selvittää, mitä virtasalmelaiset ajattelevat tutkimuksesta.
Etelä-Savossa sijaitseva Virtasalmi on vain 15 kilometrin päässä Pieksämäen keskustasta, mutta se on kiistatta ehtaa maaseutua. Kylässä asuu reilut 500 ihmistä.
Matkalla kylään soitin huoltoasemalle ja kysyin, mahtaisinko löytää sieltä toriparlamentin. Siis joukon asukkaita, jotka puivat kupposen ääressä maailman menoa.
Videolta näet, kuinka kävi.
Tyytymättömät ihmiset kostavat poliitikoille
Joukko suomalaisia tutkijoita kiinnostui muutama vuosi sitten ilmiöstä nimeltä tyytymättömyyden maantiede.
Se tarkoittaa, että maantieteellinen asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten tyytyväisiä ihmiset ovat yhteiskunnan toimintaan. Tämä puolestaan heijastuu esimerkiksi äänestyspäätöksiin.
Tyytymättömyyden maantiede huomattiin ensin Yhdysvalloissa vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Talouden kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla asukkaat kokivat, ettei poliittinen järjestelmä ottanut heidän huoliaan tosissaan.
Juuri heiltä Donald Trump sai vaaleissa kannatusta.
Helsingin yliopiston maantieteen yliopistonlehtori Juho Luukkonen on yksi tutkijoista, jota ilmiö kiinnosti. Luukkonen kertoo, että myös Euroopassa populistien suosio on peräisin taantuvilta alueilta.
– Puhutaan alueiden kostosta. Vähälle huomiolle jääneiden alueiden ihmiset ovat kostaneet vallassa olleille poliitikoille äänestämällä populisteja, Luukkonen sanoo.
Luukkonen ja hänen tutkijakollegansa pohtivat, mistä tyytymättömyyden kokemus eri alueilla pohjimmiltaan kumpuaa. Heidän ajatustensa keskiöön nousi kaupungistuminen.
Maailmanlaajuisen megatrendin seurauksena yhä useampi asuu kaupunkiseuduilla, ja monet yhteiskunnan toiminnot keskittyvät kaupunkeihin.
Jos ihminen asuu maalla, kokeeko hän, että poliittinen järjestelmä huomioi hänenkin huolensa?
Virtasalmen huoltoaseman yrittäjä Matti Kainulaisen hitsaustyö keskeytyy yhä uudestaan, kun ovi käy.
Hän myy paikallisen kanalan munia ja antaa neuvoja rikkinäisen lokasuojan korjaamiseen.
Saan Kainulaiselta vinkin jatkaa matkaani kylän toiseen keskipisteeseen, kauppaan.
”Ihan sama, ketä siellä istuu”
Tutkijat päättivät selvittää, miten asuinpaikka vaikuttaa ihmisten kokemukseen politiikasta. Kokemus oli kaikkialla Euroopassa sama: yhteiskunta, jota rakennetaan kaupunkilaisille, ei palvele heitä, joiden elämä on maalla.
Sellainen voi johtaa esimerkiksi siihen, ettei äänestäminen kiinnosta.
Ruokaostoksille tullut puutarhayrittäjä Anna Putkonen huikkaa meidät luokseen jo kaukaa. Hän haluaa tietää, miksi Yle on paikkakunnalla.
Käy ilmi, että virtasalmelaisilla on paljon sanottavaa politiikasta.
Minä puolestani haluan tietää, aikovatko virtasalmelaiset äänestää kuntavaaleissa. Videolta selviää, mitä he vastasivat.
Kaupungistuminen ei ole luonnonlaki
Vielä 1970-luvulla Suomessa ajateltiin, että väestön keskittymistä täytyy hillitä järjestelmällisesti. Pikkukaupunkien ja kylien tukemisen ajateltiin olevan kannattavaa paitsi hyvinvoinnin kannalta, myös taloudellisesti.
Juho Luukkonen toteaa, ettei Suomessa ole enää yhteisesti jaettua käsitystä siitä, miten alueiden kehityksestä pitäisi huolehtia. Enää ei puhuta, että koko Suomi pitää pitää asuttuna.
– Sen sijaan jotkut ovat sanoneet syrjäseutujen ihmisille, että itsepä olette sinne jääneet, oma valintanne. Muuttakaa kaupunkiin, jos haluatte palveluja.
Istumme kuvaajan kanssa syömässä eväitä kaupan kahvipisteellä, kun joku tulee ostamaan pikaliimaa. Biljardikeppi on hajonnut kesken turnauksen.
Liiman ostaja kutsuu meidät nuorisotiloihin osallistumaan eläkeläisten joka torstaiseen biljardipäivään. Sinne siis.
Videolla selviää muun muassa, kuinka monta kauppaa Virtasalmella aikoinaan on ollut.
Vierailumme Virtasalmella päättyy eläkeläisten luokse. Kyläläisten toiveista huolimatta väestöennusteen valossa on epätodennäköistä, että palvelut paranisivat.
Juho Luukkonen toteaa, että kaupungistumisesta puhutaan kuin se olisi tapahtuma, jolle ei voi mitään. Viime vuosina valtio on esimerkiksi tehnyt sopimuksia, joilla tuetaan suurimpien kaupunkiseutujen kasvua.
– Kyse ei ole luonnonlaista, vaan aluepoliittisista valinnoista, Luukkonen toteaa.
