Syyrian talous on romahtanut sisällissodan myötä, eikä käynnissä olevalla vallankaappauksella ole sen vuoksi merkittävää vaikutusta maailmantalouteen.
Heikki Valkama,
Emmi Siljamäki
Syyrian sisällissodan alettua nykyisin Helsingissä ravintoloitsijana työskentelevä Mohamad Alhallak oli tiukan valinnan edessä – joko liittyä armeijan joukkoihin tai muuttaa pois kotimaasta. Hän päätyi jälkimmäiseen.
Siitä huolimatta, että Alhallak on asunut Suomessa jo yli kymmenen vuotta, on hän seurannut Syyrian taloudellista luhistumista läheltä. Muun muassa kuukausittaiset rahalähetykset kotimaahan muistuttavat Alhallakia karulla tavalla monen syyrialaisen kotimaassaan kokemasta taloudellisesta ahdingosta.
Hän lähettää kuukausittain 500–800 euroa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa asuville vanhemmilleen, jotta he selviävät inflaation runnomassa maassa kuukausittaisista asumis- ja ruokakustannuksista.
– Lähetämme rahaa kuukausittain, koska he eivät pysty elämään siellä ilman ulkopuolista tukea.
Yksi iso ongelma on Alhallakin mukaan maan heikot palkat, joilla harva enää pystyy kattamaan vauhdilla nousseita elinkustannuksia.
– Valtiolla työskentelevät ihmiset tienaavat noin 20–40 euroa kuukaudessa ja yksityisellä puolella työskentelevät maksimissaan noin 200 euroa.
Syyrian vallankumous ei juuri vaikuta maailmantalouteen
Syyrian talous on romahtanut sisällissodan myötä, ja maan suhteet ulkomaailmaan ovat pitkälti katkenneet. Vallankumous ei tätä tilannetta ainakaan heti muuta.
– Syyrian talous on ollut pitkään romahtaneessa tilassa, eikä virallisia talouslukuja ole julkaistu vuosiin, sanoo Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
Maailmanpankin raportin virallisten tilastojen mukaan Syyrian bruttokansantuote (BKT) supistui 54 prosenttia vuosien 2010 ja 2021 välillä. Konfliktin vaikutus voi kuitenkin olla huomattavasti suurempi, Maailmanpankki arvioi.
Vuonna 2022 köyhyys kosketti 69 prosenttia väestöstä – noin 14,5 miljoonaa syyrialaista. Viime vuonna äärimmäisessä köyhyydessä eli yli kolmannes syyrialaisista.
Äärimmäinen köyhyys on YK:n käyttämän määritelmän mukaan tila, jossa ihmiseltä tai perheeltä puuttuu tarvittavat varat päivittäisestä elämästä selviämiseen ja perusoikeuksista nauttimiseen.
Taloudesta ei tilastoja, vain satelliittikuvat yöllä palavista valoista
Maailmanpankki yrittää seurata Syyrian taloudellista tilannetta esimerkiksi seuraamalla sitä, kuinka paljon maassa on öisin valoa, Korhonen kertoo.
Taloudellista aktiviteettia seurataan epäsuorasti öisistä satelliittikuvista näkyvästä valon määrästä. Se kertoo sähkönkulutuksesta ja sitä kautta taloudellisesta toimeliaisuudesta.
– Ja yhden analyysin mukaan tämä valon määrä on tippunut melkein 80 prosenttia vuodesta 2010 viime vuoteen, Korhonen sanoo.
Vastaavaa menetelmää käytetään esimerkiksi Pohjois-Korean talouden arvioinnissa.
Markkinat: ei reaktiota
Markkinoiden reaktiot vallankumoukseen olivat selkeät: ne eivät reagoineet. Kullan ja öljyn hinnat nytkähtivät hieman.
Valuuttoihin vallankumouksella ei ole vaikutusta.
Syyriassa on hyperinflaatio. Maailmanpankin tilastojen mukaan Syyrian punta heikkeni 270-kertaisesti Yhdysvaltain dollariin nähden vuosien 2011 ja 2023 välillä.
Vallankumouksen myötä vaihtokurssi dollariin nähden on nyt pudonnut 19 000 puntaan, kun se ennen kapinallisten hyökkäyksen alkamista oli 15 000. Aleppossa valuutan arvo on laskenut jopa 25 000 puntaan dollaria kohti, sillä alueella käytetään rinnakkain myös Turkin liiraa, kertoo Arabiemiraattien The National News.
Suomen Pankin Korhonen mainitsee, että Syyrian punnan virallinen kurssi ei heijasta todellista taloudellista tilannetta. Epävirallisilla markkinoilla kurssi vaihtelee villisti, mutta maan eristyneisyys on tehnyt valuutasta käytännössä merkityksettömän kansainvälisessä kaupassa.
Miten käy lähialueiden, jos pakolaisia tulee lisää?
Iso kysymys on se, mitä vallankumouksesta seuraa.
Syyrialaisia pakolaisia on etenkin lähialueilla paljon. Turkissa asuu miljoonia syyrialaisia pakolaisia, mikä on vaikuttanut maan talouteen sekä hyvässä että pahassa.
Mahdolliset pakolaisvirrat voivat tuntua myös Euroopassa.
Vaikka Suomen Pankin Iikka Korhonen pitää Syyrian talouden globaalia merkitystä olemattomana, hän näkee pienen mahdollisuuden siihen, että vallankumous voisi vakauttaa maan sisäistä tilannetta ja luoda edellytyksiä talouden elpymiselle.
Tilanteen rauhoittuminen voisi mahdollistaa pakolaisten paluun ja lievittää kriisiä lähialueilla.
