Väestönsuojia pidettiin usein välttämättömänä pahana, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022.
Ari Welling,
Soila Ojanen
Väestönsuojien ylläpitoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota maailman muuttuneen turvallisuustilanteen myötä.
– Muuttuneessa maailmantilanteessa on herätty siihen, että suojat pitää tarkastaa ja saattaa käyttökuntoon, toteaa turvallisuusasiantuntija Toni Eriksson Suomen Sammutinpalvelusta.
Sisäministeriö kartoitti väestönsuojatilanteen pari vuotta sitten. Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja niihin mahtuu 4,8 miljoonaa ihmistä.
Väestönsuojista noin 85 prosenttia on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Valtaosa niistä on kuitenkin melko hyvässä kunnossa, toteaa Eriksson.
– Toisissa riittää tarkastus ja tiiveyskoe, mutta on myös suojia jotka on jätetty oman onnensa nojaan. Pitää mennä kahluusaappailla, koska on vettä lattialla ja paikat ovat homeessa.
Suojat tulee tarkastaa vuosittain
Väestönsuojat tarvitsevat säännöllistä huoltoa. Suojat ovat usein hyötykäytössä varastoina tai liikuntapaikkoina. Mikäli väestönsuojat jouduttaisiin ottamaan käyttöön, tulee ne tyhjentää ja saada käyttökuntoon 72 tunnissa.
Väestönsuojelutoimia edellyttäisi sota tai sen uhka, ja siten myös valmiuslain käyttöönotto.
– Ei riitä, että käymme tekemässä tarkastuksen ja annamme loppuraportin. Esimerkiksi taloyhtiöstä pitää löytyä nimetty käyttäjä, joka osaa jakaa suojassa tarvittavat tehtävät. Jos väestönsuoja määrätään käyttöön otettavaksi, pitää siellä osata tehdä myös tiiveyskoe, sanoo Eriksson.
Väestönsuojat tulee tarkastaa vuosittain. Tiiveyskoe pitää tehdä kymmenen vuoden välein. Sillä varmistetaan, että sulkutilassa olevassa väestönsuojassa voidaan ylläpitää tarvittava ylipaine ulkoilmaan verrattuna.
– Kokeen aikana väestönsuoja niin sanotusti suljetaan ulkomaailmalta kokonaan. Ovet ja luukut suljetaan, viemäröinnit laitetaan kiinni ja rauhanajan ilmanvaihto poistetaan käytöstä. Suojan ilma tuotetaan väestönsuojan sisällä olevalla omalla ilmanvaihtokoneella ja samalla mitataan tilan tiiveys.
Kaupungit ovat entistä tarkempina
Väestönsuojia sijaitsee erityisesti suurissa kaupungeissa. Eniten väestönsuojapaikkoja suhteessa väestöön löytyy pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta.
Lainsäädännöllisesti suojien kunnossapito pohjaa pelastuslakiin ja asetuksiin.
Porin kaupungin turvallisuusasiantuntija Timo Muukkonen myöntää, että vaikka laki ei olekaan muuttunut sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, asenteet ovat. Hänen mukaansa tilanne on parantunut huomattavasti viime vuosina.
– Ennen vuotta 2022 ajateltiin, että väestönsuojat ovat pakollinen paha ja niiden rakentamista joutui melkeinpä perustelemaan. Nyt on otettu isoja harppauksia eteenpäin ja laitteita huolletaan entistä paremmin ja niitä tarkastetaan säännönmukaisesti.
