Ylen puoluekannatusmittauksen tausta-aineisto paljastaa, että mies- ja naisäänestäjien puoluevalinnoissa on selviä eroja. Naiset äänestävät useammin esimerkiksi SDP:tä ja kokoomusta, miehet kokoomusta ja perussuomalaisia.
Kaikkein suurimmat erot tulevat kuitenkin nuorissa äänestäjissä: siinä missä 18–34-vuotiaat miehet äänestäisivät erityisesti perussuomalaisia ja kokoomusta, valitsisivat samanikäiset naiset mieluummin vasemmistoliiton, vihreät tai SDP:n.
Puolueiden kannatuksessa näkyy suuri kansainvälinen trendi: nuoret miehet ovat aiempaa konservatiivisempia ja naiset entistä liberaalimpia.
Myös iällä yleisesti on väliä: kun nuoret äänestävät mieluiten perussuomalaisia, vihreitä tai vasemmistoliittoa, valitsevat vanhemmat sen sijaan useammin ”vanhan vallan” puolueen, siis kokoomuksen, SDP:n tai keskustan.
Nuorten naisten joukossa erityisesti vasemmistoliitto on nostanut omaa kannatustaan. Vasemmistoliitto saikin eurovaaleissa kaikkien aikojen vaalivoittonsa. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson kahmaisi valtavan henkilökohtaisen äänipotin ja nousi Suomen kaikkien aikojen äänikuningattareksi.
Nuoret edustajat uskovat, että vastapuolet voidaan yhä tavoittaa
Alle kolmekymppinen SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto on huolissaan siitä, että äärimmäinen eriytyminen voi johtaa siihen, että keskusteluyhteys vastapuoleen katoaa.
– Ajattelen niin, että se, että naisten ja miesten arvomaailma polarisoituu, ei välttämättä loppuviimein kerro kauhean paljon naisista tai miehistä, vaan se kertoo erityisesti sosioekonomisista tekijöistä. Korkeasti koulutetut naiset ovat usein vasemmistolaisempia ja liberaalimpia.
– Tietenkin se olisi hyvä, jos näitä eroja pystytään tasaamaan politiikalla.
Äänestäjistä nuoret naiset lähestyvät Pinjaa useammin kuin nuoret miehet. Puoluevalinnalla on varmasti tässä merkitystä, mutta niin myös samaistuttavuudella, hän arvioi.
Tavoittaakseen myös nuoria miehiä SDP:n tulisi entistä enemmän puhua ”ihan perusasioista”, kuten toimeentulosta ja koulutuspolitiikasta, Perholehto sanoo.
Nuoret naiset taas tuntuvat jossain määrin karttavan perussuomalaisia. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila arvioi, että paremmalla viestimisellä myös naiset olisivat puolueen tavoitettavissa. Hän nostaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan.
– Siitäkin pitäisi pystyä viestimään niin, että naisetkin ymmärtävät arjen turvallisuuden ja sen, että minkälaista yhteiskuntaa me halutaan pidemmällä aikavälillä rakentaa. Se edellyttää todennäköisesti myös sellaisia arvovalintoja, jotka voi olla tässä hetkessä jollain tavalla rajaavia tai sellaisia, että ne vaatii tiukkaakin otetta asioihin, Rostila sanoo.
Rostila ei pidä yllättävänä sitä, että naisten ja miesten ajatusmaailmojen, taipumusten, mielenkiinnon kohteiden ja koulutusvalintojen eriytyminen heijastuu myös puoluekantoihin. Hän arvioi itse, että hänen kaltaisensa arvokonservatiivi vetoaa politiikassa paremmin nuoriin miehiin kuin nuoriin naisiin.
– Naisilla ehkä painottuu enemmän sellainen, jos voi sanoa, idealistisempi näkemys ja miehillä ehkä jossain määrin realistinen tai jopa inhorealistinen, mitä tulee erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Erilainen katsantokantahan sitä selittää, mutta ei sitä pidä ylidramatisoida. Ei kehitys sinänsä ole vaarallista, Rostila sanoo.
Puolueiden ja äänestäjien eriytyminen huolettaa tutkijaa
Niin vasemmistoliitto kuin vihreät ja perussuomalaiset ovat onnistuneet omassa viestinnässään puhuttelemaan nuoria äänestäjiä, valtio-opin dosentti ja nuorisotutkija Niina Meriläinen Tampereen yliopistosta arvioi.
Meriläinen on tutkinut useiden vuosien ajan yhteiskunnan valtasuhteita ja informaatiovaikuttamista, johon osaltaan kuuluu politiikan ja arvojen sukupolvittumista ja sukupuolittumista.
– Vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten poliitikot, varsinkin nuoret poliitikot ovat nuorille läheisiä. Esimerkiksi Sebastian Tynkkynen ja muut perussuomalaisten nuoremman polven poliitikot puhuttelevat nuoria paljon.
– Toisaalta entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) on noussut usein esiin, kun puhutaan vasemmistoa kannattavien nuorten kanssa. Heille Sanna Marin on idoli.
Selvät erot nuorten miesten ja naisten välillä äänestyskäyttäytymisessä johtavat pahimmillaan polarisoitumiseen ja siihen, ettei yhteiskunnassa puhuta enää keskenään, Meriläinen sanoo suoraan.
– Esimerkiksi tutkimuksessani monet nuoret tytöt ja nuoret naiset ovat sanoneet, että he pysyvät ennakoivasti hiljaa yhteiskunnassa, koska he pelkäävät sukupuolensa ja mielipiteidensä takia. On parempi olla hiljaa tai puhua areenoilla, joissa tuntee jo ennalta olonsa turvalliseksi.
Silloin vuoropuhelua eri mielisten kanssa ei synny, koska jo ennalta pelätään, mitä sieltä voi tulla, jos on eri mieltä, hän jatkaa.
Meriläisen tekemässä tutkimuksessa nuoret ovat kertoneet, että luokkahuoneissa ”tuolit alkavat lennellä”, kun eri ihmisten kesken ei voi puhua, ja nostaa tutkimusdatastaan lainauksen.
– Mukana olleista nuorista osa on sanonut, että ”ei luokkahuoneissa voi puhua persujen [perussuomalaisten] kanssa, koska ne alkavat heti vittuilemaan”.
On myös sellaisia kohtaamisia, joissa voi puhua erimielisten kanssa ja jopa rakentaa yhteistyötä, hän jatkaa.
Jos nuoret ja vanhat äänestäjät eriytyvät kovin, se voi johtaa tulevaisuudessa muutoksiin puoluekentässä, Meriläinen arvioi.
– Tämä voi johtaa siihen, että niin sanotut vanhemmat puolueet kuihtuvat pois, mutta samalla se antaa mahdollisuuden syntyä uusille puolueille, poliitikoille ja yhteiskunnallisille liikkeille.
Äänestyskäyttäytyminen kuitenkin voi muuttua ja muuttuukin iän ja elämäntilanteen myötä.
– Jos 16–17-vuotias sanoo jotain, se ei välttämättä tarkoita, että hän ajattelee samalla tavalla 35-vuotiaana. Eli voi olla niin, että tällä hetkellä nuori äänestäisi vasemmistoliittoa, vaikkei olekaan äänioikeutettu. Mutta joskus, kun on lapsia ja oma asunto, voi olla, että äänestääkin jotain toista puoluetta, Meriläinen toteaa.
