Suomen väkiluku nousee 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu. Kasvu on maahanmuuton varassa.
Annika Martikainen,
Katja Wallenius,
Nanna Särkkä
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee 2040-luvulla, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta.
Jos syntyvyys pysyy jatkossa yhtä alhaalla kuin nyt, Suomessa olisi vuonna 2035 vain 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Vuoteen 2045 mennessä luku olisi laskenut 13:een.
Näitä kuntia ovat Espoo, Vantaa, Helsinki, Luoto, Liminka, Pedersöre, Kempele, Oulu, Tyrnävä, Lempäälä, Jomala, Pyhäntä ja Pirkkala.
Väkiluvun ennustetaan kasvavan 8 maakunnassa ja vähenevän 11 maakunnassa vuoteen 2045 mennessä. Suurimmat väestötappiot ovat luvassa Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa, joissa väestön ennustetaan vähenevän yli kymmenesosalla.
Toteutus vaatii toimiakseen JavaScriptin.
Suurinta väestönkasvu olisi Uudellamaalla ja Pirkanmaa.
Jopa Uudenmaan kasvu on maahanmuuton varassa: Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan nykyisestä 259 000:lla vuoteen 2035 mennessä.
– Nykyisen kehityksen jatkuessa syntyneiden määrä laskee myös Uudellamaalla tulevaisuudessa alle kuolleiden määrän, ja ilman muuttovoittoa näin kävisi vielä nopeammin, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius.
Työikäisten huippu 2050-luvulla
Suomen väkiluvun ennakoidaan nousevan 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos maahanmuutto pysyy nykyisellä tasolla.
Vuoden 2024 väestöennuste maalaa myönteisemmän kuvan Suomen väkiluvun kehityksestä kuin Tilastokeskuksen kaksi aikaisempaa ennustetta. Vuoden 2019 ja 2021 väestöennusteet ennakoivat väkiluvun lähtevän laskuun 2030-luvulla.
Taustalla väkilukuennusteen muutokseen on se, että Suomeen ulkomailta muuttaneiden määrä on kasvanut rajusti parissa vuodessa. Tulijoita on erityisesti Aasiasta.
Työikäisten määrä kasvaa Suomessa seuraavat 30 vuotta maahanmuuton ansiosta.
Sen sijaan alle 15-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan. Nuoria on tällä hetkellä 832 000, mutta vuonna 2070 heitä olisi vain 700 000.
– Vuoden 2024 väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuuton taso pitäisi Suomen väestönkasvua yllä, mutta Suomen väestörakenne muuttuu silti tulevaisuudessa niin, että työikäisen väestön ja lasten osuus supistuu ja vanhusväestön osuus kasvaa. Nykyisellä matalalla syntyvyydellä olisi pitkittyessään väestökehitykseen pysyvä vaikutus, Tilastokeskuksen yliaktuuari Markus Rapo toteaa tiedotteessa.
Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrä saavuttaa huippunsa 2050-luvun alkupuolella, jolloin heitä olisi 3,84 miljoonaa. Tämän jälkeen määrä lähtisi laskuun. Viime vuoden lopussa Suomessa oli työikäisiä 3,46 miljoonaa.
Väestöennuste pohjautuu oletukseen, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 40 000–52 000 henkilöä vuosittain.
– Nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta, Rapo sanoo.
Rapo nostaa esimerkiksi Ukrainan sotaa paenneet ihmiset.
– Vuoden 2023 aikana lähes 20 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta. Miten kauan sota jatkuu ja tuleeko ukrainalaisia Suomeen lisää? Palaavatko tänne saapuneet takaisin Ukrainaan sen mahdollistuessa? Näihin kysymyksiin ei tällä hetkellä ole olemassa vastausta.
Ukrainalaiset ovat muuttaneet erityisesti kuntiin, jotka eivät normaalisti houkuttele maahanmuuttoa. Taustalla on se, että vastaanottokeskuksia on sijoitettu kasvukeskusten ulkopuolelle.
Maahanmuutto viivyttää huoltosuhteen huononemista
Tulevaisuuden kannalta tärkeä luku on väestöllinen huoltosuhde. Se kuvaa työikäisten määrää suhteessa eläkeläisiin, lapsiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin.
Maahanmuutto ei tule yksinään pelastamaan Suomen huoltosuhdetta. Matala syntyvyys tulee näkymään ikärakenteessa viimeistään 2060-luvulla, jos nykyinen väestökehitys jatkuu.
– Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50 000 lasta. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä, Rapo sanoo.
Syntyvyys laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle, kun naiset saivat keskimäärin 1,26 lasta. Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli pienin Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa.
Suomi ikääntyy hurjaa vauhtia, kun 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa kaikissa maakunnissa vuoteen 2035 mennessä. Eniten heitä tulee omaan Etelä-Savossa (38%) ja vähiten Uudellamaalla (20%).
Lisäksi yhä useampi kuntalainen on jatkossa yli 80-vuotias.
