Poliisi on tutkinut viime vuosina useita äärioikeistoon linkittyviä rikoksia Suomessa.
Osaa tapauksista on tutkittu tai tutkitaan yhä terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina.
Ylen tietojen mukaan Oulussa 12-vuotiaan lapsen ja toisen henkilön murhan yrityksistä epäilty mies on vuonna 1990 syntynyt Sebastian Lämsä. Hän on tunnettu vaikuttaja äärioikeistopiireissä, ja hänet on tuomittu väkivaltarikoksista.
Suojelupoliisi on todennut, että äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kohonnut Suomessa.
Supo on tunnistanut äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Supon mukaan kiinnostus aseita ja räjähteitä kohtaan korostuu äärioikeiston keskuudessa.
Yle kokosi viisi viime vuosina tutkinnassa ollutta tapausta, joiden poliisi epäilee liittyvän äärioikeistolaisuuteen.
1. Valepommeista epäiltyä seurattiin rituaalimurhan varalta
Yle kertoi marraskuussa nelikymppisestä pirkanmaalaisesta maisterista, jonka KRP epäilee lähettäneen valepommeja puoluetoimistoihin viime eduskuntavaalien alla terroristisessa tarkoituksessa.
Ylen tietojen mukaan poliisi sai terrorismirikostutkinnan yhteydessä viitteitä siitä, että mies valmistelisi rituaalimurhaa.
Epäillyn kotoa löydettiin materiaalia, joka viittasi saatananpalvonnan harjoittamiseen. Häneltä takavarikoitiin myös kirja nimeltä 21 polkua pimeyden valtakuntaan.
Se on suomalainen teos, jossa kuvataan tapoja, miten voi ryhtyä saatananpalvojaksi. Kirjan mukaan uusnatsiksi ryhtyminen on kannatettava välivaihe ”todelliseksi satanistiksi” tulemisessa.
Teos on aiemmin yhdistetty Kankaanpään uusnatsiryhmään. Se löytyi myös Lahden terrorismijutun pääepäillyn tietokoneelta. Kirjan kirjoittajaa tai kirjoittajia ei tiettävästi ole pystytty selvittämään.
Poliisi epäilee maisterin osallistuneen teoksen kirjoittamiseen. Ylen tietojen mukaan poliisi epäilee hänen myös kirjoittaneen Telegram-viestiryhmässä ääriradikaaliin uusnatsisuuntaukseen, akselerationismiin, viittaavia tekstejä.
Pirkanmaalainen maisteri oli aiemmin perussuomalaisten jäsen.
Puoluetoimistoihin lähetettyjä valepommeja tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä laittomina uhkauksina. Esitutkinta on tällä hetkellä loppusuoralla.
Maisteri on kiistänyt Ylelle poliisin epäilyt. Hän ei kertomansa mukaan ole syyllistynyt mihinkään rikokseen tai harjoita saatananpalvontaa.
2. Uusnatsit valmistautuivat ”rotusotaan”
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä kolme miestä vankeusrangaistuksiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista.
Kyseessä oli Suomen rikoshistorian ensimmäinen tuomio, jossa äärioikeistolaisia henkilöitä tuomittiin terrorismirikoksista.
Rikosten keskiössä olivat ampuma-aseet, joita pääepäilty valmisti pääasiassa 3D-tulostimella.
Käräjäoikeus katsoi, että kaksi syytettyä olivat omaksuneet niin sanotun akselerationistisen uusnatsiaatteen.
Ajattelussa lietsotaan demokraattisen yhteiskunnan romahtamiseen johtavaa ”rotusotaa” ja hyväksytään väkivallan käyttö ”valkoisen väestön ylemmyyttä” puolustettaessa. Viholliseksi aatteessa koetaan esimerkiksi maahanmuuttajat, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, antifasistit ja yhteiskunnalliset vaikuttajat.
Oikeus totesi myös kolmannen syytetyn omaksuneen äärioikeistolaisen aatteen, mutta hänen roolinsa oli muita vähäisempi.
Yksi miehistä valitti käräjäoikeuden tuomiosta. Hänen osaltaan käsittelyä jatketaan Itä-Suomen hovioikeudessa syyskuussa.
3. Kankaanpään epäillyt aikoivat iskeä vastaanottokeskukseen
Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti tammikuussa syytteet kahta miestä vastaan terroristisessa tarkoituksissa tehdyistä rikoksista.
Poliisin mukaan viisi Kankaanpään seudulla Pohjois-Satakunnassa asuvaa miestä muodosti ryhmän, joka oli omaksunut äärioikeistolaisen ideologian, ja jota yhdisti kiinnostus aseita, räjähteitä ja rasistista terrorismia kohtaan.
Juttukokonaisuus tuli julkisuuteen vuonna 2021. Kyse oli ensimmäisestä äärioikeistoon liittyvästä terrorismirikostutkinnasta Suomesta.
Poliisi kertoi tuolloin, että epäillyt olivat hankkineet tai anastaneet ampuma-aseita, dynamiittia sekä ammoniumnitraattia sisältävää lannoitetta terroristisessa tarkoituksessa.
Miehet opettelivat poliisin mukaan aseiden käyttöä ja räjähdysaineen valmistamista lannoitteista. Myös räjähteiden käyttöä kokeiltiin.
Viime kesänä poliisi kertoi, että epäiltyjen yksi suunnitelma oli tehdä pommi-isku Niinisalon vastaanottokeskukseen.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että kolmen epäillyn kohdalla ei ollut tarpeeksi näyttöä terroristisesta motiivista.
Kahden syytetyn syytteitä käsitellään käräjäoikeudessa, mutta oikeudenkäynnin ajankohdasta ei ole vielä tietoa.
4. ”Vihti-Karkkila-suojeluskunnassa” oli mukana poliisi
Huhtikuussa syyttäjä nosti kolmea henkilöä vastaan syytteet äärioikeistoon linkittyvässä rikosjutussa.
Viranomaiset tutkivat tapausta alkusyksystä 2020 lähtien.
Poliisin mukaan kyse oli äärioikeistolaiseen ideologiaan myötämielisesti suhtautuneesta ryhmästä, joka koostui poliisissa ja muissa turvallisuusalan tehtävissä työskentelevistä henkilöistä.
Ryhmä kutsui itseään Vihti-Karkkila suojeluskunnaksi, mutta toimintaa oli eri puolilla Uuttamaata. Tutkinnassa havaittiin, että rasistisella ryhmällä oli hierarkia sekä toimintaperiaatteet ja se harjoitteli säännöllisesti.
Syyttäjän mukaan ryhmän ”toiminnan kohteena” olivat maahanmuuttajat, jotka koettiin uhaksi itsenäiselle Suomelle.
Yksi syytetyistä on Helsingin poliisilaitoksella työskennellyt poliisi, joka sittemmin irtisanottiin.
Syyttäjä totesi, että päärikoksessa on kyse virkasalaisuuden rikkomisesta. Syyttäjän mukaan syytetty jakoi poliisin tietojärjestelmistä taltioimaansa tai muutoin tietoonsa saamaansa salassa pidettävää tietoa ryhmän jäsenille.
5. Perussuomalaisten vaalipäällikön murhayritys
Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Kataja joutui murhan yrityksen kohteeksi 17. heinäkuuta 2020.
Kaksi miestä ilmestyi Katajan asunnolle Jämsänkoskella. Heillä oli mukanaan paketti, jonka toinen miehistä väitti sisältävän lähetyksen perussuomalaisten puoluetoimistolta.
Kataja avasi oven, jolloin miehet hyökkäsivät hänen kimppuunsa. Kataja sai päähänsä 20 iskua mahdollisesti vasarasta, ja hänen kallonsa murtui.
Poliisi ei ole saanut selvitettyä, keitä Katajan kimppuun käyneet ja murhayritykseen syyllistyneet henkilöt ovat.
Syyttäjän mielestä murhayrityksen taustalla oli poliittinen motiivi, joka kumpusi Katajan ja äärioikeistolaisten välisistä ristiriidoista.
Sekä käräjä- että hovioikeus katsoivat myös, että tapauksen motiivi kietoutui olennaisesti perussuomalaisten entisen Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen kohteluun puolueen sisällä.
Torssonen pystyi osoittamaan, että hän ei voinut olla rikoksen tapahtuma-aikaan Jämsänkoskella. Näyttöä muustakaan osuudesta tekoon ei saatu, joten syyttäjä ei nostanut syytettä häntä vastaan.
Hovioikeus tuomitsi viime vuonna yhden miehen avunannosta tekoon, mutta korkein oikeus määräsi miehen syyskuussa vapautettavaksi.
