Levillä skeittiparkin rakentaminen oli pitkä vääntö, joka vaati toteutuakseen paikallisen harrastajan päättäväisen teon.
Yle kävi tällä viikolla eteläsuomalaisilla skeittiparkeilla heti tuoreeltaan kyselemässä, miten innokkaasti niissä oli seurattu skeittauksen esillä oloa olympialaisissa.
Levillä ja Sodankylässä ovat Suomen pohjoisimmat kokobetoniset skeittiparkit.
Kittilän kunnan rakennuttama noin 800-neliöinen Levin skeittiparkki soveltuu kaiken ikäisille ja tasoisille harrastajille, ja se palvelee skeittaajien lisäksi myös potkulautailijoita, rullaluistelijoita ja BMX-pyöräilijöitä.
Mette Ylisirkka, 9, on tuttu näky Levin skeittiparkissa. Paluu kouluarkeenkaan ei haittaa harrastamista, sillä koulupäivienkin jälkeen hän ehtii hyvin skeittaamaan.
– Skeitillä minä tykkään vetää kummun. Siihen tarvitaan tasapainotaitoja ja laudan hallintataitoja.
Taitolaji vaatii kuitenkin sinnikästä opettelua.
– On se aika helppoa, kun vaan harjoittelee ja tekee, Ylisirkka sanoo.
Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtaja Santeri Sihvonen kertoo olympialaisten tuoneen selkeästi lisää kokeilijoita skeittauksen pariin ja monipuolistavan harrastajakuntaa.
– Olympialaisten skeittauksen naisten kilpailulla on myös selkeä vaikutus lajin houkuttelevuuteen: skeittauksesta kiinnostuvat myös muut kuin parikymppiset miehet.
Lajin saama näkyvyys Pariisin olympialaisissa on vauhdittanut myös kesäkuun puolivälissä avatun Levin skeittiparkin käyttöä.
Mette Ylisirkka kertoo seuranneensa tarkkaan olympialaisten skeittausta. Hän kertoo saaneensa lisäintoa omaan harrastukseensa 13-vuotiaan Heili Sirviön olympiamenestyksestä.
– Äidin kanssa katsoin parkin loppukilpailun alusta loppuun skeittiparkin pihalla. Hyvältä näytti Heilin meno, etenkin se viimeinen temppu.
Pohjois-Lapissa on pisin talvi, mutta ei skeittihallia
Suomessa on yli 10 000 skeittauksen harrastajaa. Santeri Sihvosen mukaan ympärivuotiseen lajin harrastamiseen on heikot mahdollisuudet etenkin Pohjois-Suomessa.
Hän harmittelee vastikään talousvaikeuksien takia lopettamaan joutuneen Oulun Hiukkavaaran skeittihallin kohtaloa.
Pohjoisesta Lapista kunnon skeittihalli puuttuu kokonaan.
– Se on yksi isoimmista korjattavista asioista. Skeittihallin puuttuminen voi hankaloittaa nuorten juurtumista Lappiin.
Sihvosen mielestä Rovaniemi tarvitsisi skeittihallin: se lisäisi kaupungin vetovoimaa nuorten keskuudessa. Rovaniemen eteläpuolella Lapissa on mahdollista skeitata sisätiloissa.
– Rovaniemellä asuvat skeittaajat käyvät talvisin Torniossa, Lappari Activity Parkissa.
Pieni Narkauksen kylä, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Rovaniemeltä Ranualle päin, sai oman katetun skeittiladon viime keväänä.
Levin skeittiparkki sai alkunsa kuntalaisaloitteesta
Suomessa on yli sata skeittiparkkia. Levin parkki sai alkunsa vuonna 2018, kun nuori kittiläläinen skeittaaja Oliver Liukkonen teki siitä kuntalaisaloitteen. Skeittiparkki Oliver on nimetty kuntalaisaloitteen tekijän mukaan.
Paikallinen skeittiaktiivi Rauli Kangas on ollut mukana Levin skeittiparkkihankkeessa alusta lähtien. Hän on tyytyväinen lopputulokseen.
– Tällainen vanha, jo ehtoopuolen skeittaajakin saa tästä aika paljon irti.
Hän muistuttaa skeittiparkin säännöistä vauhdikkaan lajin parissa.
– Muiden huomioiminen on tärkeää, etenkin kun perheen pienimpiäkin on menossa mukana.
Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtaja Santeri Sihvonen sanoo Suomen olevan skeittiparkkien rakentamisessa esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa kymmenen vuotta jäljessä.
– Suomessa skeittiparkkien rakentamisessa ongelmana ovat pienet budjetit ja kompromissien teko.
Kokobetonisen Levin skeittiparkin kokonaiskustannukset olivat noin 400 000 euroa. Hanke sai 85 000 euroa liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta.
EDIT 9.8.2024 klo 19:02: Täsmennetty kappaletta, jossa puhutaan skeittihallien puutteesta, että se koskee Pohjois-Lappia, ei koko Lappia, kuten aiemmin oli ilmaistu.
