Kyläkaupat harvenevat maaseudun väen vähetessä. Lisäpalveluista huolimatta valtion kyläkauppatuki on monille elintärkeä. Kaikki eivät kuitenkaan enää täytä uusia tukiehtoja.
Valtion vuotuisen kyläkauppatuen haku kertoo kyläkauppojen harvenemisesta. Viime vuonna tukea haki 189 ja tänä vuonna 162 kauppaa.
Hakijoista 129 täytti kiristyneet tukiehdot, ja lisäksi Ruokavirasto myönsi tukea yhdelle myymäläautolle. Kyläkaupat saavat tukea 9 600 euroa ja myymäläautoa pyörittävä yritys 12 800 euroa.
Yksi tuen saajista on Pienen traktorin puoti Muuruvedellä, Koillis-Savossa.
– Tuki on valtavan tärkeä. Se on mahdollistanut meille investointeja: on saatu kylmäkalusteita uusittua ja korjattua, kauppias Anu Jestoi kertoo.
Jestoin mukaan investoinnit olisivat muuten jääneet tekemättä, koska vuonna 2019 aloittaneen kaupan liiketoiminta on vain niukasti voitollista.
– Kiikun kaakun mennään. Mistä nipistetään, se on se oma palkka, kauppias toteaa.
Lähimmät kilpailijat löytyvät kymmenen kilometrin päästä Juankoskelta ja 25 kilometrin päästä Nilsiästä. Maakuntakeskukseen Kuopioon tulee matkaa noin 50 kilometriä.
Lisäpalvelut auttavat pärjäämään
Kyläkauppatuen yksi ehto on, että kauppa tarjoaa jotakin lisäpalvelua kuten Postin, käteisnostoa, apteekin palvelupisteen tai polttoainejakelua.
Pienen traktorin puodista löytyy pakettiautomaatti, Veikkauksen asiointipiste ja Alkon noutopiste. Lisäksi tarjolla on lisäpalveluita; kahvio, kotiruokaa ja itse leivottuja karjalanpiirakoita, kotiinkuljetusta sekä pyörien ja suppilautojen vuokrausta kesäisin.
– En näe, että pelkällä kaupalla pärjäisi – tai sitten meillä ei pitäisi olla työvoimaa vaativia tehtäviä kuten lihatiski, Jestoi pohtii yrityksen kustannusrakennetta.
Pienen traktorin puoti työllistää myös Jestoin puolison Eki Kokkarisen ja pojan Aleksin. Aika ajoin muutkin aikuistuneet lapset auttavat kaupanpidossa.
Vaikka kyläkauppa ei ole rahasampo, Jestoi suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
– Kylä on herännyt henkiin, ja uutta väkeä on tullut yhdistystoimintaan. Jos meillä kunnalliset palvelut säilyvät, silloin kyläkaupallakin on mahdollisuuksia.
Vähenemisvauhti vaihtelee
Kyläkauppojen määrä on vähentynyt jo vuosikymmeniä. Kun vuosituhannen alussa Suomessa oli jäljellä yli 700 kyläkauppaa, vuonna 2022 määrä oli 177.
Kehitystä hidastamaan kehitettiin Ruotsin malliin kyläkauppatuki, jonka tavoite on turvata ja edistää päivittäistavarakauppapalveluita maaseudulla. Uusi valtiontuki alkoi kokeiluna vuonna 2019 ja muuttui pysyväksi 2023.
Avustuksen ehtoja on kiristetty viime vuodesta, esimerkiksi kaupan pitää sijaita harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla tai saaristossa.
– Hylkääviä päätöksiä tuli tänä vuonna enemmän, kun asetusta muutettiin, kertoo erityisasiantuntija Tommi Alanko Ruokavirastosta.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa avustusta haki tänä vuonna 14 kyläkauppaa, joista kymmenen täyttää uudet tukiehdot. Saajista puolet sijaitsee Kuopiossa, muut Leppävirralla, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Rautalammilla.
Sen sijaan naapurimaakunnassa Pohjois-Karjalassa jo hakijoiden määrä puolittui viime vuoteen verrattuna. Kaikki neljä hakijaa Heinävedeltä, Lieksasta ja Outokummusta saavat tukea.
