Sähkön jatkuvat hinnanvaihtelut alkavat pikemminkin olla sähköjärjestelmän ominaisuus Suomessa eikä poikkeus.
Sähkön hintaheilunta on kovinta Euroopassa juuri Suomessa, koska meillä asennetusta tuotantokapasiteetista melkein puolet on jo sääriippuvaista, siis tuuli- ja aurinkovoimaa.
Hintoja tasaisi jos Suomessa olisi enemmän tämän tuotannon mukaan muuttuvaa joustavaa säätövoimaa. Ne tuottaisivat sähköä silloin, kun tuuli on tyyntä tai aurinko ei paista.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva työryhmä pohtii, miten tällaisia joustoja saataisiin markkinoille. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi nopeasti käynnistettäviä varavoimaloita, vesivoimaloiden yhteydessä toimivia pumppulaitoksia, kaukolämmön tuotannossa käytettäviä suuria sähkökattiloita sekä sähkövarastoja.
Nopeimman ratkaisun tuovat akkuvarastot. Suomeen on rakennettu suuria akkuvarastoja, joita voitaisiin käyttää tasaamaan sähkön tuotannon suuria vaihteluita.
Akkuvarastot voivat laskea pörssisähkön hintaa
Tällä hetkellä nämä sähkövarastot osallistuvat lähinnä Fingridin reservimarkkinoille, jota käytetään tasaamaan sähkön tuotantoa ja kulutusta. Reservimarkkinoilla ei ole kuitenkaan vaikusta sähkön hintaan kuluttajille.
Nyt vain harva akkuoperaattori osallistuu sähköpörssin vuorokausimarkkinoille. Niinpä akuilla ei ole vaikutusta pörssisähkön tuntikohtaiseen hintaan, joka kuluttajillekin näkyy.
Tampereen yliopiston sähkötekniikan yksikössä on kehitetty malli, joka tekisi kannattavaksi sähkövarastojen omistajille osallistumisen sähköpörssissä käytävään kauppaan seuraavan vuorokauden spot-hinnoista.
– Akkuvarastoilla pystyttäisiin hyvin tehokkaasti leikkaamaan sähkön hintahuippuja pois, sanoo tutkijatohtori Juha Koskela Tampereen yliopistosta.
Seuraavan päivän pörssisähkön hinta muodostuu sähköpörssissä, jossa sähkön myyjät ja ostajat kertovat millä hinnalla ovat sähköä milloinkin valmiit ostamaan ja myymään. Akkuvarastot tulisivat mukaan määrittelyyn sekä myyjänä että ostajana.
Akuista olisi hyötyä muutaman tunnin kestävässä hintapiikissä. Sama algoritmi, joka määrittää pörssisähkön hinnan, määrittäisi myös milloin akkuja purettaisiin ja milloin ladattaisiin.
Sähkövarastojen omistajille maksettaisiin myydyn sähkön lisäksi korvausta siitä, että ne tarjoavat akustoja alentamaan sähkön hintapiikkejä.
Korvaus voitaisiin kerätä ns. kapasiteettimaksuna kaikilta sähkön käyttäjiltä tai perimällä halvimpien tuntien aikana korotettua maksua sähköstä. EU:n sähkömarkkinamalli mahdollistaisi myös suoran valtiontuen maksamisen.
– Sähkönkäyttäjiltä perittävä korvaus olisi hyvin pieni verrattuna siihen, että paljonko sähkön huippuhinnat laskisivat, sanoo tutkijatohtori Juha Koskela.
Akustot kilpailevat pian pääsystä sähkömarkkinoille
Tällä hetkellä uusiutuvan energian tuotannon nopea lisääntyminen tekee sähkövarastojen rakentamisen kannattavaksi.
Akkuja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta Fingridin ylläpitämä sähkön kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut osaltaan varmistavat, että sähköä on tarjolla joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.
Energiavarastoja kehittävän Cactos oy:n toimitusjohtaja Oskari Jaakkola ennakoi, että akkuoperaattoreita kiinnostaa jatkossa enemmän osallistuminen myös sähköpörssin vuorokausimarkkinoille, koska sieltä saatava tuotto on tasaista.
Jaakkola muistuttaa, että vaikka hintaheilunta tulevaisuudessa vähenee, jonkinlaista vaihtelua tarvitaan jatkossakin. Kannattava liiketoiminta edellyttää, että akkuja voi ladata edullisilla tunneilla ja myydä silloin, kun sähköstä maksetaan enemmän.
– Akkukennojen hinnat laskevat ja investointien kustannukset tulevat alaspäin, joten vaihtelun ei tarvitse olla niin suurta kuin nykyisin. Se rohkaisee akkuoperaattoreita investoimaan tähän kapasiteettiin.
Energiayhtiö Neoenin Suomen maajohtaja Jerri Loikkanen sanoo, että Suomeen rakennetaan parhaillaan niin paljon suuria teollisia akkuvarastoja, etteivät kaikki voi osallistua reservimarkkinoille. Yhtiö rakentaa parhaillaan toista sähkövarastoa Lappeenrantaan.
– On pakko miettiä liikevaihtoa muualtakin kuin reservimarkkinoilta, se voi olla esimerkiksi sähkön hinnanvaihteluilla tehtävää tuottoa, pohtii Loikkanen.
Ennätyshinta olisi puolittunut
Monet pörssisähkön käyttäjät muistavat hyvin sähkön ennätyshinnat perjantaina 5. tammikuuta. Iltaseitsemältä pörssisähkön verollinen hinta kohosi kaikkien aikojen ennätykseen, 2,35 euroon kilowattitunnilta.
Tampereen yliopiston tekemän mallinnuksen perusteella vuorokausimarkkinoilla olevien sähkövarastojen avulla huipputunnin sähkönhinta olisi saatu lähes puolitettua.
Algoritmi olisi ohjannut akkuvarastot siirtämään sähköä verkkoon päivän aikana neljän tunnin ajan kello 8-10, 17-18 ja 19-20. Akkuja olisi ladattu neljän tunnin ajan aamuyöllä ja keskipäivällä.
Tutkijatohtori Juha Koskela sanoo, että hintojen laskuun olisi riittänyt vain muutamien kymmenien megawattien akkuteho.
– Kun mennään huippuhintoihin, niin hyvin pienet megawattituntimäärät riittävät vaikuttamaan sähkön hintaan.
Yliopiston sähkötekniikan yksikössä laskettiin myös paljonko akkuoperaattori olisi tästä hyötynyt.
Laskennassa käytettiin Lappeenrantaan rakennettua akustoa, jonka kapasiteetti on 113 megawattituntia ja teho 56 megawattia. Täydestä akustosta riittää siis energiaa kahdeksi tunniksi ennen kuin se on ladattava.
Mallinnuksen mukaan nykyisillä hinnoilla päivän tuotto olisi ollut lähes 240 tuhatta euroa ja vastaavasti uusilla hinnoilla noin 77 000 euroa. Erotus olisi maksettu akkuoperaattorille korvauksena.
