Suomen puolustusmenoja kasvatetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Samalla käynnistetään maavoimien uudistus.
- Toni Joukanen
- Ville Laakso
Suomi käynnistää valmistelut henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Se tarkoittaa, että Suomi palauttaa jalkaväkimiinat.
Asiasta kertoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) hetki sitten hallituksen järjestämässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Orpo kertoi myös, että Suomen puolustusmenoja kasvatetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Asiasta on päätetty tiistaina hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Samalla käynnistetään maavoimien uudistaminen. Orpo toivoo tämän kirittävän myös muita Nato-maita keskustelussa Naton tulevista puolustusinvestoinneista.
Orpo sanoi Venäjän muodostavan Suomelle ja Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan ja että Euroopan on kannettava nykyistä suurempi vastuu turvallisuudestaan. Orpon mukaan Suomi on huolehtinut puolustuksestaan pitkäjänteisesti ja perusteellisesti, ja aikoo tehdä niin myös jatkossa.
– Haluan tässä yhteydessä korostaa, että Suomella ja suomalaisilla ei ole hätää. Suomessa on turvallista. Näillä ratkaisuilla me varmistamme, että Suomen puolustus on kunnossa myös tulevina vuosina, Orpo sanoi.
Kolmen miljardin lisäys puolustusrahoitukseen
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoo, että puolustusmenojen kasvattaminen kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen tarkoittaa rahassa noin kolmen miljardin euron lisäystä vuoteen 2029 mennessä.
– Valtiovarainministerinä pidän paketin rahallista mittaluokkaa valtavana, varsinkin tässä julkisen talouden tilanteessa, Purra sanoo.
Purra kertoo, että ilmavoimien hävittäjähankintojen ja merivoimien korvettihankintojen jälkeen nyt päätetyt uudet resurssit koskevat etupäässä maavoimia. Maavoimien kalustoa ja suorituskykyä on uusittava ja se voidaan Purran mukaan aloittaa lähes välittömästi.
Purran mukaan päätökset eivät vaikuta vielä tämän vaalikauden kehykseen.
– Hyödynnämme maksimaalisesti budjetin joustot sekä jo myönnetyt siirtomäärärahat. On kuitenkin selvää, että uusien hankintojen myötä kulujen realisoituessa meidän on löydettävä budjetista tilaa, jotta emme kasvata valtion velanottoa, Purra sanoo.
Hallitus tekee asiasta lakiesityksen
Ulkoministeriössä aloitetaan työt saman tien ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) arvioi, että hallitus saa lakiesityksen tehtyä ennen eduskunnan kesätaukoa .
Valtaosa kansanedustajista kannattaa miinasopimuksesta irtautumista
Yle uutisoi eilen, että selvä enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Kyselyyn vastasi 117 kansanedustajaa. Heistä 91 kannattaa ajatusta. 12 vastasi ei, ja 14 ei osaa sanoa kantaansa. Ylen kyselyssä hallituspuolueissa kannatettiin miinojen palauttamista käyttöön enemmän kuin oppositiossa.
Suomen ulkopoliittinen johto myös katsoo, että turvallisuuden eteen on tehtävä tarvittava, mikä tarkoittaisi myös miinojen palauttamista. Asiasta uutisoi ensin Iltalehti.
Suomi liittyi sopimukseen virallisesti vuonna 2012. Kun eduskunta hyväksyi liittymisen marraskuussa 2011, vastaan äänestivät vain perussuomalaiset ja osa keskustan kansanedustajista.
Tämä uutinen päivittyy tiedotustilaisuuden myötä.
