Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kalan leviämisen estämiseksi on suunniteltu useita toimenpiteitä. Samalla on pohdittava, onko torjunnasta haittaa muille kalalajeille.
Tenojokeen saattaa tulla tulevana kesänä jälleen kyttyrälohen massiivinen vaellus. Kyseessä on pariton vuosi, jolloin laji tyypillisesti nousee jokiin kutemaan.
Norja ja Suomi ovat ryhtyneet jo toimiin estääkseen haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun kalalajin leviämistä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Jaakko Erkinaron mukaan Norjan toimet ovat ratkaisevia siinä, kuinka paljon kyttyrälohia pääsee Suomen puolelle Tenojokeen.
– Jos Norjan suunnitelmat pitävät ja kyttyrälohet saadaan pysäytettyä jo joen alaosalla, silloin niiden vaellusta ei tule Suomen puolelle, Erkinaro kertoo.
Torjunnan haittavaikutuksia pohdittava
Kyttyrälohi on alun perin Tyynenmeren lohilaji, joka tuotiin 1950-luvulla Venäjälle Vienanmeren alueelle. Viime vuosina laji on lähtenyt leviämään voimakkaasti myös Norjan ja Suomen jokiin.
Tutkimustietoa sen vaikutuksista Atlantinloheen on kuitenkin saatavilla vain vähän, Luken tutkija Erkinaro kertoo.
Norja on kuitenkin linjannut, että kyttyrälohta tullaan torjumaan kaikin mahdollisin keinoin.
– Norja on tehnyt riskiarvioinnin ja päätynyt siihen, että kyttyrälohen mahdolliset haitat ovat niin merkittäviä, että torjuntatoimia tehdään laajasti, Erkinaro toteaa.
Torjunnasta koituu kuitenkin myös haittoja, jotka saattavat ylittää torjunnasta koituvat hyödyt.
Esimerkiksi vaelluspoikasten, kuteneiden lohien ja taimenten vaellus merelle ja toisaalta nousevien lohien ja taimenten sekä muiden vaelluskalojen nousu jokeen voi hidastua tai pahimmillaan estyä, jos joki tukitaan kokonaan kyttyrälohen pysäyttämiseksi.
– Silloin herää kyllä kysymys, että onko lääke vaarallisempi kuin tauti. Kuinka kovilla keinoilla kyttyrälohta vastaan kannattaa lähteä taistelemaan? Erkinaro pohtii.
Tutkimus- ja seurantatietoa eri kalalajien vaelluksesta ja selviytymisestä kyttyrälohipadosta tarvitaan joka tapauksessa lisää. Joitakin tähän liittyviä tutkimushankkeita onkin käynnistymässä ensi kesänä.
Norja kehittänyt uutta estepatoa
Vuoden 2023 kokemuksista on otettu opiksi. Norja on nyt rakentamassa uudenlaista estepatoa kyttyrälohien nousun pysäyttämiseksi. Edellinen patorakenne, joka sijaitsi Tana brun kylän kohdalla Norjassa, ei onnistunut riittävästi pysäyttämään kaloja.
– Kaksi vuotta sitten kyttyrälohia pääsi läpi suuria määriä, eivätkä pyyntilaitteet toimineet odotetusti. Nyt patorakenne on eri kohdassa, jossa joki on vain yhdessä uomassa. Esteaita tulee ulottumaan rannasta rantaan, Erkinaro selittää.
Toissakesäisen patorakenteen arvioidaan vaikuttaneen vuonna myös Atlantinloheen, sillä lohenpoikaset eivät päässeet tuolloin mereen ja kutunousu viivästyi ainakin jonkin verran.
Nyt rakenteita on suunniteltu muokattavan niin, että alkuperäiselle lohikannalle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa.
Suomi valmistautuu pyydyksin ja poikkeusluvin
Vaikka päävastuu kyttyrälohen torjunnasta on Norjalla, Suomikin on varautunut mahdolliseen massavaellukseen. Kalatalousalueella on varattu verkkopyydyksiä siltä varalta, että kyttyrälohia pääsee rajajoelle merkittävissä määrin. Kalastusoikeuden omistajat voivat erityisluvalla kohdistaa pyynnin kyttyräloheen.
– Jos kyttyrälohia nousee Tenojokeen, niiden pyyntiä on tarkoitus sallia kuten kesällä 2023, Erkinaro sanoo.
Atlantinlohen kalastus tulee olemaan kiellettyä Suomen puolella Tenojoessa myös ensi kesänä. Muiden kalalajien kalastus on kuitenkin sallittua myös matkailijoille. Sen yhteydessä voi saaliiksi saada myös kyttyrälohia.
Haitallinen mutta hyödynnettävissä
Vaikka kyttyrälohi on haitallinen vieraslaji, se on myös hyvä ruokakala. Ennen kutua, kun kyttyrälohi on vielä rannikolla, jokisuussa tai jokivaelluksen alussa, kalan liha on rasvaista ja laadukasta.
– Se voi tarjota kalastusmahdollisuuksia sekä paikallisille että matkailijoille etenkin tilanteessa, jossa lohenkalastus on ollut jo vuosia kielletty, Erkinaro sanoo.
Tulevan kesän mahdollinen kyttyrälohen nousun huippu ajoittunee heinäkuun ensimmäisille viikoille. Se, kuinka hyvin Norjan pato toimii ja kuinka paljon kyttyrälohia pääsee Tenoon ja sen myötä Suomen puolelle, nähdään vasta kesän aikana.
Millaista syötävää kyttyrälohi on, kun sen paistaa pannulla?
