Suomi lähettää pika-apua energiapulasta kärsivään Ukrainaan. Jatkossa Suomi ja Ukraina vahvistavat yhteistyötä ympäristö- ja energia-alalla.
Venäjä tulee saattaa vastuuseen myös sodan ympäristörikoksista. Muun muassa tämä oli teemana tänään Suomen isännöimässä korkean tason verkkokokouksessa, jota vetivät ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ja Suomessa vieraillut Ukrainan ympäristöministeri Svitlana Hryntshuk.
Suomi lupasi lähettää Ukrainaan myös pika-apua tulevaa talvea ajatellen.
Suomesta lähtee 14 lastia muuntamoita, öljylämmittimiä, kaapeleita ja muita tarpeellisia välineitä auttamaan Venäjän voimaloihin kohdistamien ohjusiskujen aiheuttamassa energiapulassa.
Kokouksessa keskusteltiin myös Ukrainan energiainfrastruktuurin jälleenrakentamisesta sodan jälkeen. Suomalaisia yrityksiä halutaan mukaan vihreään siirtymään.
Ympäristörikokset ovat sotarikoksia
Suomi isännöi Ukrainan pyynnöstä rauhanaloitteen ympäristöturvallisuutta koskevan alakohdan kokousta. Siihen osallistui ympäristöministeriön mukaan yli 50 maata.
Mykkänen puhui toimittajille kokouksen jälkeen ja koristi, että kansainvälisen oikeuden pitäisi kattaa myös ympäristörikokset, joita Venäjä on aiheuttanut Ukrainassa. Näitä ovat esimerkiksi ekosysteemien tuhoaminen, puhtaan veden saannin estäminen ja alueiden miinoittaminen.
Mykkäsen mukaan hyökkääjän tulisi olla vastuussa näistä ympäristötuhon aiheuttamista vahingoista.
Venäjän pitää saattaa vastuuseen, Mykkänen sanoo. Yksi tapa on käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja.
Mykkäsen mukaan ympäristörikosten arvo on miljardeissa euroissa ja terveysvaikutuksiltaan mittaamaton.
– Venäjä on hyökännyt useita sellaisia laitoksia vastaan, joiden tuhoamisesta aiheutuu vaaraa ympäristölle. Venäjä on miinoittanut Ukrainan yhdeksi maailman miinoitetuimmista maista ja niin edelleen.
Ukrainassa energiapula
Toinen ulottuvuus liittyy Ukrainan akuuttien energiaongelmien ratkaisemiseen. Ukrainan sähköntuotannossa on merkittävä vaje Venäjän hyökkäysten vuoksi, ja Suomi on ollut mukana auttamassa energiainfrastruktuurin korjaamisessa. Suomalaiset yhtiöt ovat lahjoittaneet komponentteja, kuten kaapeleita ja lämmityslaitteita, helpottaakseen talven energiapulaa.
– Olemme tällä viikolla kampanjoineet [suomalaisten] energiayhtiöiden parissa, ja pystymme näillä näkymin varustamaan itse asiassa neljätoista kuljetusyksikköä, Mykkänen sanoo.
– Kaksi vuotta sitten Suomi oli suurin yksittäinen avunantaja nimenomaan tällaisessa nopeassa ihmisten sähkön ja lämmönsaantia pelastavassa avussa ja muutama kuukausi sitten käynnistimme uuden kampanjan, ja olen erittäin kiitollinen siitä, että kymmenet suomalaiset yhtiöt ovat siihen osallistuneet, Mykkänen sanoo.
Mykkänen: Suomi voi auttaa Ukrainaa vihreässä siirtymässä
Kokouksessa käsiteltiin myös Ukrainan jälleenrakennusta sodan jälkeen. Mykkäsen mukaan tavoite ei ole palata entiseen energiainfrastruktuuriin, vaan siirtyä fossiilivapaaseen talouteen.
– Meillä ympäri Eurooppaa tehdään puhdasta siirtymää, vihreää siirtymää. Ukrainassa, se on tehtävä nopeutetusti, Mykkänen sanoi.
Mykkäsen mukaan pelkästään energiainfrastruktuurin uudelleenrakentaminen tarkoittaa noin viidensadan miljardin euron urakkaa Ukrainan osalta.
– Se on myös valtava mahdollisuus päästä fossiilien käytössä merkittävästi alaspäin koko Euroopan mittakaavassa, koska Ukraina on iso ja energiaintensiivinen teollisuusmaa.
Mykkänen korostaa, että Ukrainan jälleenrakentaminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille puhtaan teknologian toimittajille. Mykkänen mainitsi Fortumin ja Ukrainan atomienergiayhtiön yhteistyön ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseksi sekä Wärtsilän nopeasti käynnistyvien sähkövoimaloiden roolin energiainfrastruktuurin tukemisessa. Lisäksi Suomi voi tarjota osaamista vesialan kriisinhallintaan, kuten jätevesien käsittelyyn.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki viime vuonna aloitteen kansainvälisen ryhmän perustamisesta tutkimaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja.
