Suomi ei ole joukossa yksin. Vain noin 30 kokouksen osallistujamaata on saanut luontostrategian valmiiksi.
Kolumbian Calissa alkaa tänään jättimäinen YK:n ympäristökokous, jossa yritetään jouduttaa toimia luonnon pelastamiseksi.
Jäsenmaiden olisi pitänyt toimittaa Caliin kansalliset luonnon monimuotoisuuden strategiat ja toimintaohjelmat kokouksen alkuun mennessä. Suomelta ne kuitenkin puuttuvat.
Suomi ei ole joukossa yksin. Saldo ei ole vakuuttava, sillä paristasadasta jäsenmaasta vain 31 ja Euroopan unioni ovat tehneet tehtävänsä. Esimerkiksi isäntämaa Kolumbia ei ole saanut strategiapaperiaan valmiiksi.
Suomen valtuuskunnan pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo, että Suomella olisi asiassa ollut petrattavaa.
– Voidaan ottaa oppiakin. Maailma ei tähän kaadu, että raportti ei ole olemassa, mutta parempi olisi olla, von Weissenberg kertoo kokouspaikalta.
Hallitusohjelman mukaan luonnon köyhtyminen on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä ja 2035 Suomen pitäisi olla luontopositiivinen – eli luonto elpyy ja voi paremmin kuin ennen.
Luonnonsuojelulain mukaan Suomella pitäisi olla luontostrategia.
– Tämä on menetetty mahdollisuus. Suomi voisi olla myös edelläkävijä luontopolitiikassa ja Suomi voisi ottaa todella isoa roolia myös kansainvälisesti ja näyttää mallia. Positiivisten luontovaikutusten tekeminen voisi tavallaan olla Suomelle vientituote, Suomen luontopaneelin varapuheenjohtaja Ilari Sääksjärvi sanoo.
Poliittinen puoli hidastaa
Luontostrategian laatiminen alkoi jo Marinin hallituksen aikana 2020. Valmista ei tullut ja se siirtyi Orpon hallituksen pöydälle.
– Virkamiespuolella me olemme saaneet asiat eteenpäin. Se on nyt poliittisella puolella, kun tätä odotetaan, von Weissenberg sanoo.
Nykyhallitus karsi strategialuonnoksesta pois määrällisiä tavoitteita, mikä Luontopaneelin mukaan vesittää hallitusohjelman tavoitteet.
– Nyt tavallaan ohjekirja puuttuu. Sidosryhmät ovat ihmeissään siitä, miten tämä homma onnistuu, Sääksjärvi sanoo.
Suomi on toimittanut Caliin kansalliset tavoitteensa tiedoksi. Näin on toiminut satakunta muutakin osallistujamaata.
Menestys Montrealissa
Luonto voi huonosti, ja ihmisen toimilla on kiire. Ympäristöjärjestö WWF:n uusin Living Planet -raportti kertoo, että selkärankaisten villieläinten populaatiot eli kannat ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia vuosina 1970–2020. Huonoin tilanne on Etelä-Amerikassa.
Jotain on sentään tehty oikein.
Joulukuisena yönä kaksi vuotta sitten Montrealissa juhlittiin, kun YK:n luontokokous oli päättynyt sopuun tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi maapallolla. Sopimukselle tuli uuvuttavan pitkä nimi: Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys.
Sitä on pidetty yhtä merkittävänä kuin Pariisin sopimuksen tavoitetta rajata lämpötilan nousu 1,5 asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan.
Luontosopimuksen konkreettinen, kunnianhimoinen tavoite on muun muassa suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia maailman heikentyneistä ekosysteemeistä 2030 mennessä.
Calin COP16-kokouksen tärkein tavoite on päättää Montrealin sovun seuraavista askelmerkeistä.
– Kuulostaa tekniseltä, mutta on äärimmäisen tärkeä. Tämä on niin sanottu sääntökirja sopimukselle: miten seurantaa tehdään jatkossa ja miten kiritämme toimia, von Weissenberg kertoo.
Iso kysymys on rahoitus ja erityisesti yksityisen rahan mukaan saaminen.
Lisäksi tarkoitus on sopia geenisekvenssitietojen tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta jakamisesta. Geenisekvenssitiedot ovat hyvin keskeisiä muun muassa terveyden ja lääketeollisuuden osalta.
Jättimäinen luontokokous
Calin kokouksesta on tulossa suurin koskaan järjestetty luontokokous. Neuvotteluihin ja erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan osallistuvan noin 15 000 henkeä.
Kokoukseen odotetaan useiden maiden päämiehiä ja noin sadan maan ministereitä. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Virallisten neuvottelujen ohessa luontokokous kerää enenevässä määrin muita sidosryhmiä. Kaupungit, yritykset, tieteen tekijät ja kansalaisaktivistit ovat yhä aktiivisemmin mukana etsimässä ratkaisuja luontokatoon.
