Toimintavarmojen myymälöiden sähkönsaanti turvataan generaattoreilla vähintään kolmen vuorokauden ajaksi. Ensimmäisissä kaupoissa uudenlaista toimintaa testataan jo tänä keväänä.
Sotilaallinen uhka. Sään ääri-ilmiöt. Energiahuollon häiriöt.
Maailma on arvaamaton paikka, jossa poikkeusolot voivat tulla voimaan milloin vain.
Lohtua saattaa tuoda ajatus, että hätätilanteessakin kaupasta saa sentään kahvimaitoa ja vessapaperia ja marketin pihamaalta autoonsa polttoainetta.
Siihen valtiokin tähtää perustaessaan kolmensadan turvallisen, myös poikkeusoloissa toimintavarman elintarvikemyymälän verkostoa.
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke on ollut vuosia lähtötelineissä.
Huoltovarmuuskeskuksessa käynnisteltiin toimintavarmaa myymälä- ja polttoainejakeluverkostoa kehittävää TOIMIVA-projektia jo korona-aikana.
Tänä keväänä alkaa lopulta tapahtua, kun vielä määrittelemättömällä pilottialueella ruvetaan testaamaan suunnitelmia käytännössä yhdessä yritysten kanssa.
– Sähköriippuvaisessa yhteiskunnassa sähkönjakelun häiriöt voivat vaikuttaa suuresti palveluiden saatavuuteen. Tavoitteena on, että ruokaa ja polttoainetta pitää saada kaikissa tilanteissa, sanoo varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo Huoltovarmuuskeskuksesta.
Pilotointivaiheessa mukaan on tarkoitus saada 10–15 kohdetta.
Vuoden 2026 loppuun kestävän pilotin aikana etsitään vastauksia muun muassa siihen, millaisin kriteerein lopullisen myymäläverkoston yritykset kannattaa valita ja millaiset sopimukset yritysten kanssa tehdään sekä teknisiin ratkaisuihin, joilla toimintavarmuus taataan.
Tanja Talvenheimo arvioi, että toimintavarmojen myymälöiden verkosto olisi kokonaisuudessaan toiminnassa vuoden 2028 lopulla.
– Painotus on sähkönjakelun häiriötilanteissa, mutta valmiutta pyritään pitämään yllä myös hyvin vakavia tilanteita varten, Talvenheimo sanoo.
Miksi juuri 300?
Suomessa on nykyään alle 3000 päivittäistavaramyymälää, joten toimintavarmojen kauppojen verkostoon valitaan noin kymmenen prosenttia kaikista myymälöistä.
Kolmensadan myymälän lukumäärä nojaa paikkatietomallinnuksiin, joissa on huomioitu muun muassa väestön sijoittuminen, tieverkosto ja alueiden palvelukapasiteetti.
Myös olettamus siitä, että kansalaisten kolmen vuorokauden kotivara on kunnossa – eli he tarvitsevat ruokakaupan palveluita noin neljän vuorokauden välein – määrittelee myymälöiden lukumäärää.
Myymälöiden valintaa puolestaan ohjaa kilpailulaki. Niiden joukkoon täytyy hakea, ja kilpailutuksella pyritään takaamaan tasapuolisuus kaupparyhmittymien kesken.
Huoltovarmuuskeskuksen suunnitelmien mukaan kansalaisen etäisyyden lähimpään toimintavarmaan myymälään tavoitellaan olevan enintään 50 kilometriä, harvaan asutulla alueella kuitenkin enintään 150 kilometriä.
Ruokaa ja polttoainetta kaikille
Taloudellisesti merkittävin osa myymälän muuttamista toimintavarmaksi on varavoimakone.
Esimerkiksi diesel-käyttöinen generaattori, jolla pystytään tuottamaan myymälän tarvitsema sähkö, jotta kaikki kaupan normaalit toiminnot voidaan ylläpitää.
– Myös maksujärjestelmien ja kriittisten tietoliikenneyhteyksien toiminta täytyy varmistaa, varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo muistuttaa.
Kun kaikki laittavat pottiin jotain, niin hyvä tulee.
Varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo
Verkostoon kuuluvien yritysten odotetaan osallistuvan hankkeen rahoitukseen muun muassa myymälän muutostöiden osalta, eli pelkästään valtion varoilla sitä ei ylläpidetä.
Hankkeen kustannuksia valtiolle ei Huoltovarmuuskeskus edes tällä hetkellä kerro.
– Se tehdään tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, mikä on huoltovarmuustyössä perinteinen tapa. Kun kaikki laittavat pottiin jotain, niin hyvä tulee, Talvenheimo sanoo.
Yrityksiltä vaaditaan myös toimiva valmiussuunnitelma.
Polttoainejakelun varmistaminen on merkittävä osa hanketta. Sähkö- ja hybridiautojen latausasemien sähkönsaantia hankkeella ei kuitenkaan näillä näkymin turvata.
