Venäjän uhka näkyy alueellisen valmiusharjoituksen sisällössä. HÄME24-valmiusharjoitus perustuu tämän hetken turvallisuustilanteeseen.
HÄME24 on yksi viidestä valmiusharjoituksesta, jotka järjestetään eri puolilla maata. Puolustusvoimilla on omat paikallispuolustusharjoituksensa, joita niin ikään järjestetään ympäri maata.
Harjoitusten lähtökohtana on skenaario, jossa vastustajaksi nimetyn valtion ja Suomen välit ovat kiristyneet osana kansainvälisen tilanteen kiristymistä.
Vastustaja on kohdistanut Ruotsia, Baltian maita ja erityisesti Suomea kohtaan monenlaisia toimia: alueloukkauksia, tihutöitä, kyberhyökkäyksiä, informaatiovaikuttamista, tiedustelua, GPS-häirintää ja mielenilmauksia.
Ilmapiirin muutos Ukrainan sotaa edeltäneeseen aikaan on selvä. Aikoinaan Venäjän uhasta puhuttiin piilotellusti ja kiertoilmaisuin. Nyt kaikille on selvää, että vastustaja on nimenomaan Venäjä.
– Skenaarion pohjana on olemassa oleva turvallisuuspoliittinen tilanne. Ne elementit, jotka siinä ovat, tulevat globaalisti idästä ja on pyritty huomioimaan. Meillä on kuvitteellinen vastustaja, mutta jokainen ymmärtää, mitä siinä tarkoitetaan, sanoo Etelä-Suomen Aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Hutka.
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto järjestää valmiusharjoituksen vuosittain. Harjoitusten tavoitteena on vahvistaa alueellista valmiutta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Tämän kertainen harjoitus on ensimmäinen Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien valmiusharjoitus hyvinvointialueiden perustamisen ja Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen, mikä tekee siitä erityisen tärkeän muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Osallistujat harjoittelevat toimintaa kuvitteellisessa väestönsuojelutilanteesssa.
– Hämeessä valmiusharjoitukseen osallistuu lähes 400 henkilöä 40 organisaatiosta molemmista maakunnista. Mukana ovat esimerkiksi kaikki kunnat, molemmat hyvinvointialueet, Hämeen poliisi sekä lukuisa joukko muita toimijoita, kertoo Hutka.
Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksiin osallistuu valtakunnallisesti Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitokselta noin 6 000 suomalaista.
Suomi on hyvin varautunut kriiseihin ja poikkeusoloihin
Suomi on saanut kansainvälistä kiitosta Nato-liittolaisilta siitä, että puolustuskyvystä on pidetty huolta. Myös muu varautuminen kriiseihin ja poikkeusoloihin on korkealla tasolla.
– Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on ainutlaatuinen maailmassa ja sen perustana on nimenomaan vahva yhdessä tekeminen, vakuuttaa Markku Hutka.
Turvallisuuden takaaminen edellyttää viranomaisten, kolmannen sektorin ja yritysmaailman yhteistoimintaa. Tämän ylläpito ja kehittäminen perustuu säännölliseen ja jatkuvaan harjoitteluun. Harjoitusten pitää Hutkan mukaan olla myös riittävän laajoja, kuten HÄME24-valmiusharjoitus, jotta ne ovat tehokkaita.
– Kaiken perustana ovat johtaminen, yhdessä toimiminen sekä tilannekuvan muodostaminen. Vain yhdessä tekemällä voimme olla vahvoja.
Varautuminen on kaikkien vastuulla
Yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneista vahingonteoista on kesän aikana uutisoitu laajalti. Moni taho on kiinnittänyt turvallisuuteen huomiota jo aikaisemmin.
Lahti Energia oli mukana suunnittelemassa harjoitusta, jotta se saisi uusia eväitä turvallisuutensa kehittämiseen.
– Havahduimme muuttuneeseen tilanteeseen Ukrainan sodan syttymisen jälkeen ja olemme yhdessä energiateollisuuden ja -alan kanssa tiedostaneet sen, että nämä yhteiskunnalle kriittiset kohteet ovat haavoittuvia ulkoiselle toiminnalle.
– Olemme lisänneet yhteistyötä viranomaisten kanssa ja kehittäneet turvatoimiamme muun muassa parantamalla teknistä valvontaa ja harjoittelemalla. Henkilökuntamme tietää, että normaalista poikkeavista asioista raportoidaan matalalla kynnyksellä kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
Puolustusvoimien osuus HÄME24-harjoituksen Kymijärven osuudessa oli turvata ympäristö. Paikallispuolustusharjoitus Päijät-Häme 24:n johtaja, Panssariprikaatin apulaiskomentaja, eversti Petri Toivonen, korostaa koko yhteiskunnan varautumista poikkeustilanteisiin.
– Meillä kaikilla, asemasta ja työpaikasta riippumatta, on oma roolimme poikkeustilanteisiin varautumisessa, oli sitten kyse kotivarasta, lähimmäisistä huolehtimisesta tai osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Tämä helpottaa viranomaisten toimintaa kriisitilanteissa. Vallitseva tilanne on nostanut tämän esiin ja ihmiset ymmärtävät, miksi varautuminen on tärkeää.
Toivonen korostaa sitä, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sodan uhkaa, mutta tulevaisuudessa voi tapahtua mitä tahansa odottamatonta.
– Tällaiset harjoitukset järjestetään juuri siksi, että olemme valmiita, jos sodan uhka kasvaa. Meillä pitää olla vaste ja korkea kynnys, jotta muualla tiedetään, että tänne ei kannata kutsumatta tulla.
