Raja-arvojen lyhytaikaista nostoa ei ole tutkimusprofessori Johanna Suomen mukaan tutkittu.
Suomen päätös nostaa kadmiumin raja-arvoja mineraalilannoitteissa kahden vuoden ajaksi ei ole ruokaviraston tutkimusprofessorin Johanna Suomen mielestä kiistaton.
Lannoitteiden entistä suuremmilla kadmiumpitoisuuksilla on vaikutusta sekä ihmisten terveyteen että viljelykasvien kelpoisuuteen ihmisravinnoksi.
Suomella on EU:n poikkeuslupa tiukempiin lannoitteiden kadmiumarvoihin kuin muualla Euroopassa, koska Suomen happamassa maaperässä kadmium on helpommin kasveihin siirtyvässä muodossa.
Nyt raja-arvoja kuitenkin nostetaan kahdeksi vuodeksi, jotta lannoitteiden parempi saatavuus voidaan turvata.
Maatalousneuvos Minna Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että kahden vuoden määräaikainen asetus ei aiheuta haittaa ympäristölle eikä ihmisten terveydelle.
– Kadmiumin kertyminen tapahtuu vuosikymmenten mittaan, ei seuraavan kahden vuoden aikana. Sen jälkeen tilanne muuttuu ja asetus palaa ennalleen.
Kadmiumin terveysriskejä arvioinut ruokaviraston tutkimusprofessori Johanna Suomen mukaan nykyisen tiedon perusteella ei kuitenkaan osata varmasti sanoa, kuinka suuri merkitys asialla on.
Kaikki tutkimukset ovat hänen mukaansa pitkästä altistuksesta, kahden vuoden aikavälin vaikutuksia ei ole tutkittu.
Jo nyt monet saavat liikaa kadmiumia
Kadmium siirtyy maaperän lannoitteista kasveihin ja eläimiin, ja sieltä ihmisen elimistöön. Se kertyy elimistöön vähitellen, ja viipyy siellä jopa vuosikymmeniä.
Tärkeimmät terveyshaitat liittyvät osteoporoosiin ja munuaisvaurioihin. Terveyteen vaikuttavat kadmiumannokset ovat hyvin pieniä.
– Yli viidesosa hedelmällisen iän ylittäneistä naisista Suomessa saa ravinnostaan kadmiumia niin paljon, että heidän osteoporoosiriskinsä on kaksinkertaistunut, sanoo Johanna Suomi.
Suurin osa suomalaisista lapsista saa jo nyt ravinnostaan liikaa kadmiumia, kun määriä verrataan turvalliseksi arvioituihin arvoihin.
Tutkija: Kierrätyslannoitteet parempi vaihtoehto
Johanna Suomi muistuttaa myös toisesta näkökulmasta. Jos sadon kadmiumpitoisuudet nousevat, suurempi osuus sadosta on vaarassa ylittää EU-vierasaineasetuksen sallimat pitoisuusarvot.
Jos esimerkiksi viljaerä ylittää raja-arvon, sitä ei saa myydä ihmisravinnoksi.
Raja-arvo ylittyy helpoiten vehnällä, sillä siihen kertyy enemmän kadmiumia kuin kauraan ja rukiiseen. Myös saman viljan eri lajikkeissa voi olla eroja.
Kierrätyslannoitteet olisivat tutkija Suomen mukaan kadmiumin osalta parempi vaihtoehto kuin korkeamman kadmiumpitoisuuden lannoitteet. Myös niillä saadaan maaperään kasveille tärkeää fosforia ja typpeä, mutta kadmiumpitoisuudet ovat pienemmät.
Maatalousneuvos Minna Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä luottaa, että kadmiumin raja-arvojen nosto ei vaaranna Suomen imagoa puhtaan ruoan tuottajana. Sitä pitää yllä koko Suomen ruokajärjestelmä.
Tarvitseeko riskiryhmässä olevien suomalaisten muuttaa kulutustottumuksiaan asetuksen myötä?
– Ei, Huttunen toteaa.
Ruokaviraston tutkimusprofessori Johanna Suomi muistuttaa, että pitoisuudet voivat vaikuttaa myös viljelykasvien kelpoisuuteen ihmisravinnoksi. Toimittaja Marja Aaltio haastattelee.
