Suomessa yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Alan kriisityöjärjestöiltä leikataan rahoitusta.
Eurooppalaisten vertailututkimusten tulokset ovat lohdutonta luettavaa: naisiin kohdistuva väkivalta hyvin yleistä Suomessa. Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Suomessa naisista yli puolet on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 12 300 uhria. Kasvua edellisvuoteen oli 5,3 prosenttia. Täysi-ikäisistä uhreista 74 prosenttia oli naisia ja vastaavasti pari- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 75 prosenttia oli miehiä.
Naiset kokevat tyypillisimmin väkivaltaa kotona, muissa yksityisissä tiloissa sekä työpaikoilla.
Aviopuolison tekemän parisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 10,7 prosenttia vuodesta 2022. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. THL:n erikoistutkija Teemu Vauhkosen mukaan erityisesti erotilanteet ovat riskialttiita väkivallalle.
– Suuri osa vakavimmasta parisuhteiden väkivallasta liittyy erokriiseihin. Erokriiseissä pelissä on voimakkaita tunteita ja suuret riskit, Vauhkonen sanoo.
Ulkopuolinen apu voi auttaa hallitsemaan tilannetta ja vähentämään lähisuhdeväkivallan riskiä. Kolmas sektori toimii tyypillisesti siellä, minne markkinaa ei itsestään synny ja missä julkinen palvelu ei toimi. Kolmannen sektorin, eli järjestöjen, rahoitukseen esitettiin kevään kehysriihessä nopeutettuja leikkauksia.
Järjestöjen rahoitus on maksettu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean kautta.
– Olen todella huolestunut, sillä Suomessa väkivaltatyötä tekevät enimmäkseen järjestöt, ja niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta. Nyt tätä rahoitusta ollaan leikkaamassa tulevina vuosina, sanoo Mieli ry:n johtava asiantuntija, psykiatri Kristian Wahlbeck.
Hänen mukaansa hallitus ei vaikuta ymmärtävän leikkaustensa laajoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
Henkinen kuormittuneisuus kasvussa
Mieli ry:n Kriisipuhelimeen tuli viime vuonna 416 484 yhteydenottoyritystä, onnistuneita puheluita oli noin satatuhatta. Kriisipuhelin on toiminut yli 50 vuotta ja on hyvin tunnettu.
– Jos ja kun leikkaukset toteutuvat, joudumme vähentämään toimintojamme, Wahlbeck sanoo.
Psyykkinen kuormittuneisuus on viime vuosina kasvanut kaikissa ikäryhmissä, eikä tälläkään hetkellä Mieli ry:n Kriisipuhelimessa ja verkkokriisityössä pystytä vastaamaan kaikkeen avuntarpeeseen. Avun tarpeen kasvun vuoksi Kriisipuhelimen vastausprosentti on laskenut viime vuosina 30 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin.
Kristian Wahlbeck sanoo, että vaikka nyt säästetään, tulevaisuudessa kustannukset todennäköisesti kasvavat ja ongelmat saattavat siirtyä seuraaville sukupolville.
– Ongelmien ylisukupolvisuus tarkoittaa, että haitalliset lapsuuden elämäntapahtumat voivat toistua seuraavassa sukupolvessa. Lapsi oppii vanhemmiltaan ongelmanratkaisutaitoja. Jos malli on väkivalta, se voi siirtyä aikuisena käyttäytymismalliksi.
Julkisen palvelun tarve kasvaa
Ensi- ja turvakotien liiton arvion mukaan leikkausten kohdistuessa kaikkeen toimintaan, se merkitsisi arviolta yli 2 500 ihmisen jäämistä ilman tarvitsemaansa apua. Lisäksi lähisuhdeväkivaltaan liittyvää erityisosaamista katoaisi merkittävästi.
Järjestötyön heikkeneminen hidastaa neuvonnan ja varhaisen tuen saamista, jolloin ongelmat syvenevät ja monimutkaistuvat.
– Leikkausten seurauksena julkisten palvelujen tarve kasvaisi, mikä puolestaan kasvattaisi sote-menoja ja kuormittaisi entisestään hyvinvointialueita, sanoo Kristian Wahlbeck.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Teemu Vauhkosen mukaan ulkopuolinen tuki voi olla merkittäväksi avuksi parisuhdekonfliktien ja niihin liittyvän väkivallan ratkaisemisessa.
– Avusta seuraavan näkökulman laajentaminen voi auttaa ongelmien hallinnassa. Jos kriisin aikana hakeudutaan apuun, ja sen jälkeen voidaan keskittyä väkivallan katkaisutyöhön. Tämä voi myös parantaa laajalti parisuhdetta kokonaisvaltaisesti, ei vain lopettaa väkivaltaa.
Usein kriisi on ehtinyt edetä pitkälle ennen avun hakemista.
– Yleinen havaintomme on, että väkivalta on alkanut aiemmin kuin oletettiin ja henkisen väkivallan merkitys on keskeinen: jos väkivallan kierre olisi onnistuttu katkaisemaan henkisen väkivallan ilmetessä, olisi säästytty paljolta. Tästä syystä matalan kynnyksen tuki on tärkeää, ja sitä tulisi hakea ennen kuin tilanne eskaloituu, Vauhkonen sanoo.
Usein avunhakemisen tiellä on häpeä tai ennakkoluulo avun toimivuutta kohtaan.
– Ennakkoluulot ovat haaste, mutta esimerkit auttavat vähentämään stigmaa ja kannustavat hakeutumaan hoitoon, ennen kuin pahempaa tapahtuu, Vauhkonen summaa.
