Suomi on Naton ennusteen mukaan Naton kärkikastia, kun arvioidaan Naton tavoitteita kansallisten puolustusmenojen suhteen.
Suomi, kuten monet muut maat, ovat lisänneet puolustusmenoja viime vuosina. Ennusteen mukaan Naton 31 jäsenmaasta 23 maata yltää tänä vuonna puolustusmenoissa tavoiteltuun kahden prosentin tasoon suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Viime vuonna rajan ylitti arvion mukaan vain 10 maata.
Vielä helmikuussa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi, että 18 maata yltää yli kahden prosentin rajan tänä vuonna.
Loppukiri on tapahtunut myöhään, sillä Nato päätti jo vuonna 2014, että jäsenmaiden olisi ylitettävä kahden prosentin raja vuoteen 2024 mennessä.
- Yhdysvaltain Washingtonissa alkaa tiistaina 9. heinäkuuta Naton huippukokous, jossa Suomellakin on merkittävä rooli. Yle uutisoi huippukokouksesta aktiivisesti.
Suomi on kärkikastia puolustusbudjetissa
Suomi ylittää kahden prosentin rajan selvästi ja vuonna 2024 Suomi on puolustusmenoissa 2,41 prosentin osuudella seitsemäntenä kaikista Nato-maista ohittaen muun muassa Tanskan ja Ison-Britannian.
Suomen puolustusbudjetti vuodelle 2024 on noin kuusi miljardia euroa. Budjetti on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Puolustusmenojen viimeaikaiseen kasvuun liittyvät suuret hankinnat, kuten hävittäjäkaupat ja Merivoimien alushankinnat, jotka olisi tehty ilman Nato-jäsenyyttäkin.
Puolustusministeriön laskelmissa kahteen prosenttiin yllettäisiin nykyisin päätöksin vuoteen 2027 saakka.
Uusien hankintojen myötä Suomi on myös kärkipäässä Naton toisessa tavoitteessa, jossa kalustohankintoihin pitäisi käyttää 20 prosenttia puolustusbudjetista. Suomessa osuus tänä vuonna on peräti 45,8 prosenttia ja sillä osuudella Suomi on neljännellä sijalla Puolan, Unkarin ja Albanian jälkeen.
Venäjän hyökkäyssota muutti Naton strategian
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä pitää Euroopan viimeisen vuoden aikaista muutosta merkittävänä ryhdistäytymisliikkeenä.
– Tämä on todella tärkeä viesti, että eurooppalaiset valtiot ovat vihdoin ottamassa sen vastuun, mikä niiden olisi jo kauan aikaa sitten kulunut ottaa.
Naton käännekohta oli 2022 Madridin huippukokouksessa, kun siellä hyväksytyssä uudessa Naton strategiassa Venäjä määriteltiin merkittävimmäksi uhaksi. Aiemmassa strategiassa Venäjä oli vielä nähty Naton kumppanina.
Vuonna 2023 Vilnan huippukokouksessa kaikki Nato-maat sitoutuivat nostamaan puolustusbudjettinsa vähintään kahteen prosenttiin, jonka jälkeen usea maa on tehnytkin niin.
Osa maista tavoitteli jo ennen Vilnaa prosenttiluvun kasvattamista kahdesta. Esimerkiksi Puola ja Baltian maat käyttävät jo puolustukseensa kolmesta neljään prosenttia BKT:sta. Latvia ja Liettua ovat jopa yli kolminkertaistaneet osuutensa kymmenen vuoden aikana.
Särkän mukaan selitys löytyy täysin Venäjän käyttäytymisestä, Ukrainan sodasta ja siitä, että Venäjä on näille maille eksistentiaalinen uhka.
Samaan aikaan tilaston häntäpäästä löytyy maita, jotka eivät ole tehneet aktiivista muutosta. Alle kahden prosentin jääviä maita ovat Kroatia, Portugal, Italia, Kanada, Belgia, Luxemburg, Slovenia ja Espanja.
Särkän mukaan tilanne johtuu ilmeisesti siitä, että Venäjän hyökkäyssota ei konkretisoidu näille maille samalla tavalla, ja ne kokevat olevansa kaukana ja turvassa.
Särkkä kiinnittäisi huomion taloudellisesti suhteellisen vauraisiin maihin, esimerkiksi Kanadaan, joka on Suomen kannalta verrokkimaa bruttokansantuotteen osalta. Kanadan puolustusmenot ovat arvion mukaan tänä vuonna noin 1,37 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sillä on pitkä matka kahden prosentin tavoitteeseen.
– Luulisi, että he varautuisivat paremmin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, koska heillä on myös arktinen alue, joka voi olla tulevaisuudessa räjähdysaltis.
Mallioppilas Suomella suuri haaste tulevaisuudessa
Särkän mukaan Suomi on ollut niitä harvoja tunnollisia maita, jotka ovat pitkäjänteisesti kehittäneet omaa kansallista puolustusta.
Suomen osalta Särkkä näkee kuitenkin tulevaisuudessa suuren haasteen. Nyt ja lähivuosina Suomen hävittäjähankinnat ja Laivue 2020 -hankinnat nostavat Suomen puolustusmenot yli kahden prosentin rajan sekä kalustohankintamenot reilusti yli tavoitellun 20 prosentin rajan.
– Materiaalihankinnat kaunistavat tilastoja vuoteen 2027 asti, mutta sen jälkeen taso romahtaa, mikäli ei ryhdytä toimenpiteisiin, Särkkä toteaa.
Toimenpiteet voivat tarkoittaa esimerkiksi uusia kalustohankintoja. Tilastot osoittavat, että vuonna 2024 Suomen puolustusbudjetista 45,8 prosentin osuus kuluu kalustohankintoihin. Kun nämä satsaukset poistuvat, Suomen puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta romahtaa.
Särkän mukaan vasta vuoden 2027 jälkeen päästään siihen oikeaan tilanteeseen, jossa katsotaan, yltääkö Suomi kahteen prosenttiin.
Jos ei yllä, mitä sitten tehdään? Ostetaanko esimerkiksi uutta kalustoa tai lisätäänkö henkilöstön määrää?
– Nämä voivat olla vaikeitakin kysymyksiä Suomen kansantalouden kannalta, koska me emme kasva samalla tavalla kuin muut Pohjoismaat.
Särkän mukaan Suomen verrokkimaita eivät ole enää Ruotsi, Norja ja Tanska, jotka ovat paljon vauraampia.
– Silloin meidän pitää saada joko kansantalous kasvamaan ja porskuttamaan, tai edessä on kipeitä valintoja.
Euroopalta viesti Washingtonin huippukokoukseen
Särkän mukaan Euroopan ryhdistäytymisellä halutaan myös lähettää tulevaan Naton Washingtonin-huippukokoukseen viesti, että Eurooppa on nyt nousujohteisella käyrällä.
– Että eurooppalaiset valtiot haluavat ottaa suuremman vastuun ja kantaa vastuun Euroopan puolustamisesta Natossa. Se on sekä Euroopalle että Natolle kestävä asetelma.
Särkän mukaan on tärkeää pitää Euroopan kehitys nousuvoittoisena myös tulevaisuudessa.
– Eurooppalaisen valtioiden pitäisi kantaa suurempi vastuu Naton yhteisestä puolustuksesta, ja että Yhdysvallat ei voi aina tulla apuun rahoittamaan puolustusta.
