Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle naisten osuudessa pörssiyhtiöiden hallituksissa

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen kattavassa vertailussa kärkisijat menivät Ranskaan, Islantiin ja Italiaan.

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksen mukaan Suomi on pudonnut ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle naisten osuudessa pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen kattavassa vertailussa kärkisijat nappasivat Ranska, Islanti ja Italia.

Suomen sijoitus oli kahdestoista. Se oli muita Pohjoismaita ja esimerkiksi Espanjaa ja Saksaa heikompi.

– EU-maiden vertailussa kärjen erot ovat tiivistyneet. Useissa maissa naisten osuus on jo reilun kolmanneksen kaikista hallituksen jäsenistä, sanoo Keskuskauppakamari johtava asiantuntija Ville Kajala.

Monessa Suomen edelle nousseessa maassa naisten osuuden kasvua on vauhdittanut kiintiölainsäädäntö.

Suomessa ja Ruotsissa naisten osuutta on edistetty yksinomaan elinkeinoelämän omalla itsesäätelyllä.

Esimerkiksi Norjassa kiintiölainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 2008 lähtien.

– Suomessakin kiintiötavoitteet tulevat voimaan vuoden 2026 puolivälissä, kertoo Kajala.

Avaa kuvien katselu

Osittain Suomen sijoitus selittyy myös pörssiyhtiöidemme toimialajakaumalla.

– Pörssiyhtiöiden joukko on kovin teknologiapainotteinen. Meillä teknisillä aloilla naisten osuus opiskelijoista on ollut vähäisempi, Kajala selittää.

Jotta naisia päätyisi enemmän johtajiksi, on hallinnoinnin ohjeistusta uusittu muun muassa työhönoton osalta.

– Ehdokkaita tulisi kartoittaa riittävän laajasti, ja tätä kautta pyrkiä saamaan mahdollisimman hyvä ja monimuotoinen joukko ehdokkaita, toteaa Kajala.

Suomesta vertailussa oli mukana joulukuun 2024 puolivälissä Helsingin pörssissä listatut suomalaiset yhtiöt. Yhteensä tarkasteltuja yhtiöitä oli 130.

Keskuskauppakamari on seurannut naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuosittain vuodesta 2011 lähtien.