Suomi kasvattaa taloutta viemällä it-osaamista. Myös peliala on koettanut kukoistaa, mutta odotukset eivät täyttyneet. Hittituotteiden puutteessa on luotettava rakennusalaan.
Yle kysyi kolmelta huippuasiantuntijalta, mikä kasvattaa bruttokansantuotetta. Jokainen mainitsi heti alussa nuutuneen rakentamisen, jonka odotetaan elpyvän kunnolla vuonna 2026.
Nokian kulta-ajat ovat varsin kaukana, eikä Suomen lääketeollisuus ole onnistunut tanskalaisen Novo Nordiskin lailla luomaan laihdutuslääkettä valtion rahasammoksi.
Mikä siis Suomen bruttokansantuotetta kasvattaa? Vai kasvattaako mikään?
Rakentaminen romahti eikä tähtiä näy
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Janne Huovari toteaakin ykskantaan, että ongelmana on ollut se, että bruttokansantuote ei suuremmin ole viime aikoina kasvanut.
– Rakentaminen on ollut nimenomaan heikko puoli tässä taantumassa. Muu Suomen talous on siihen nähden itse asiassa mennyt kohtuullisesti. Rakentamisesta on pudonnut noin neljännes huippuajoista.
Huovari sanoo, että Suomen piina on ollut se, että erityisen hyvin kasvavaa alaa ei vähään aikaan ole ollut ollenkaan.
Nokian romahduksen jälkeen odotettiin, että resurssit ja osaaminen siirtyisivät jonnekin, ja hetken peliala näytti todella hyvältä. Tosin työllistäjänä sekin oli heikohko.
Informaatiopalvelujen vienti on kuitenkin kasvanut kohtalaisesti, pohtii Huovari. Alan tähtiyrityksiä Suomeen ei ole syntynyt toisin kuin naapurimaihimme Yhdysvalloista puhumattakaan.
Suomi laittaa nyt toivonsa vihreään siirtymään liittyviin investointeihin, mainitsee Huovari. Datakeskuksia Suomeen nousee, mutta niiden työllistävä vaikutus ei ole iso, eikä arvonlisääkään välttämättä jää Suomeen valtavasti.
Rakennemuutoksen läpikäynyt metsäteollisuus saattaa elpyä, mutta uusia tuotteita olisi keksittävä. Sellulle on Huovarin mukaan lupaavia uusia käyttökohteita tekstiiliteollisuudessa ja lääkkeissäkin.
Vienti on siirtymävaiheessa: tavaravienti muuttuu palveluvienniksi
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että monet asiat nostavat bruttokansantuotetta. OP uskoo, että niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin kasvavat ensi vuonna ja nostavat BKT:tä.
– Ilman rakentamisen näivettymistä BKT ei tänä vuonna ainakaan olisi enää pahemmin supistunut. Rakentaminen on pari viime vuotta ollut kaikkein heikoimmin menestynyt osa-alue.
Heiskanen on toiveikas ja sanoo, että kaikki osa-alueet ovat kääntymässä pikkuhiljaa nousuun.
Vienti puolestaan on muutakin kuin metsäteollisuutta ja teknologiaa; palvelut ovat viennistä jo reilu kolmasosa. Tietotekniset palvelut ovat kovassa iskussa.
Tietointensiiviset alat ovat olleet vuosikymmenen vahvassa kasvussa, korostaa pääekonomisti. Ne ovat arvonlisäykseltään jo ylittäneet metsäteollisuuden.
Heiskanen muistuttaa myös, että Suomi kyllä yrittää lääketeollisuudenkin saralla. Esimerkiksi Kuopiossa Finvector kehittää aivan uudenlaista syöpälääkettä.
Yritysten ja tuotteiden kuten Nokian puhelinten tai Novo Nordiskin lääkkeiden nousua ja laskua tuskin kukaan osasi ennustaa. Kaikki on kiinni palasista, jotka ehkä loksahtavat paikoilleen.
– Suomessa on paljon osaamista, joka voi myöhemmin hyödyttää esimerkiksi Yhdysvaltoja ja lisätä talouskasvua.
Julkinen kulutus kasvaa, vaikkei varaakaan olisi
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että talouden taantumakuopasta ollaan kiipeämässä ylöspäin.
Mistä kasvua tulee? Hataralla pohjalla ollaan.
– Keksin kaksi kasvualaa: palveluiden vienti ja julkinen kulutus.
Yksityinen kulutus on supistunut, ja rakentaminen on rojahtanut rumasti, toteaa Kuoppamäki muiden lailla. Julkisen kulutuksen kasvu taas liittyy väestön ikääntymiseen, johon ei oikeastaan olisi varaa.
Kuoppamäen mukaan rakentamisen alamäki selittää pitkälti bruttokansantuotteen supistumista. Hän uskoo, että pohja on nyt saavutettu, ja tästä kammetaan urakoita ylöspäin.
Myös paikallisia menestystarinoita löytyy: esimerkiksi Lapin matkailu vetää erittäin hyvin.
Kiinteistönhuolto on myös kasvavaa liiketoimintaa, huomauttaa Kuoppamäki. Toisaalta korjausrakentaminen on korkeiden korkojen takia ollut yllättäen alamäessä, vaikka toisin on uumoiltu.
Laboren johtaja Mika Maliranta puhuu Ylen Pörssipäivässä vahvan talouskasvun ajasta:
Miksi Suomella on edessään vahvan talouskasvun aika, Mika Maliranta?
