Sähkön nettotuonti kasvoi vuoden takaisesta, vaikka sähkön tuotantoa on tullut lisää. Taustalla on syy, jonka ansiosta Suomessa nautittiin viime kesänä ennätyshalvasta sähköstä.
Minna Pantzar,
Samuli Huttunen
Suomi saavutti likimain sähköomavaraisuuden vuonna 2023. Vuonna 2024 piti Fingridin ennusteen mukaan jo päästä hieman yliomavaraiseksi, mutta toisin kävi.
Vuositasolla oma sähköntuotanto ei siis ihan riittänyt kattamaan kaikkea kulutusta.
Sähköä tuotiin vuonna 2024 kolme terawattituntia enemmän kuin vietiin. Määrä on hieman enemmän kuin vuosi sitten, jolloin miinusta kertyi vain 1,8 terawattituntia. Tuolloin kotimaisella sähkön tuotannolla katettiin 98 prosenttia Suomen koko sähkön tarpeesta.
Vuonna 2023 plusmerkkisestä saavutuksesta jäätiin lähinnä siksi, että 1 600 megawatin Olkiluoto 3:n ydinvoimala alkoi tuottaa sähköä verkkoon vasta kevättalvella.
Vuonna 2024 samaisen laitoksen huoltoseisokki puolestaan venähti ja ajoittui vielä varsin kylmään kevätkauteen. Ydinsähkön tuotantoa pudottivat myös vikaantumiset. Marraskuun lopulla sekä Olkiluoto 3 että Loviisa 2 olivat päiviä poissa tuotannosta.
Toisaalta tuulivoimaa on rakennettu koko ajan lisää, ja tuotantoennätykset ovat menneet jo monta kertaa uusiksi. Kapasiteetti ylittää 8 000 megawattia, eli jos kaikki lavat pyörisivät täysillä, sähköä tuotettaisiin yli neljän Olkiluoto 3:n verran.
Vienti-sarakkeesta jäi uupumaan paljon sähköä
Mutta pääsyy siihen, miksi vuonna 2024 jäätiin Fingridin odotuksista huolimatta miinukselle, on jopa yllättävä. Itse asiassa samaisen syyn takia Suomessa nautittiin koko viime kesä ennätyshalvasta sähköstä.
Lue lisää: Pörssisähkön hinta löi Suomessa taas uuden ennätyksen – Elokuu oli halvin koko mittaushistoriassa
Ja se syy piilee rajasiirtoyhteyksissä.
Sähkön rajasiirtoyhteyksissä Suomen ja Ruotsin välillä oli kesällä merkittäviä rajoituksia voimajohtojen huolto- ja rakennustöiden vuoksi.
Sähköä Suomesta Ruotsiin tai Ruotsista Suomeen pystyttiin siirtämään viikkojen ajan vain parin–kolmensadan megawatin tehoilla, mikä on lähes tuhat megawattia suuntaansa normaalia vähemmän.
Iso merkitys on myös sillä, että tammikuussa vikaantunut Suomen ja Viron välinen 650 megawatin EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteys oli kokonaan poissa käytöstä syyskuun alkupuolelle asti.
Kyseessä on sama siirtoyhteys, jonka Eagle S-nimisen tankkerin epäillään joulunpyhinä katkaisseen. Viron suuntaan käytössä siis oli ja nyt taas siirtoteholtaan vain lähes puolta pienempi EstLink 1.
Kesällä Suomessa oli kuitenkin toistuvasti tilanteita, jossa sähköä olisi riittänyt yllin kyllin vietäväksi naapurimaihin, mutta rajasiirtorajoitusten vuoksi ”ylijäämäsähkö” piti tuupata kotimarkkinoille nolla- tai miinushinnoilla sekä vähentää tuotantoa.
Vienti- ja tuotanto-sarakkeista jäi siis uupumaan paljon sähköä.
– Kun sähköä ei voida viedä Suomesta ja meillä olisi tarjontaa, niin silloin hinta laskee ja menee jopa negatiiviseksi, jolloin sähköä ei kannata tuottaa. Nämä siirtoyhteydet ja niiden vakaa toiminta on tosi tärkeä tekijä sille, että Suomi voi saavuttaa vuositason omavaraisuuden sähkötuotannossa, sanoo strategisen verkkosuunnitteluyksikön päällikkö Mikko Heikkilä Fingridistä.
Grafiikka kertoo, että takavuosina paljon nykyistä suurempi osuus Suomen kuluttamasta sähköstä tuotiin naapurimaista. Nyt Suomi tuottaa vuositasolla jo lähes kaiken kuluttamansa sähkön itse.
Vuodesta 2025 eteenpäin Fingrid ennustaa Suomen olevan sähkön suhteen jopa yliomavarainen. Vuonna 2035 Suomen sähkötase jäisi ennusteen mukaan jo 15 terawattituntia ylijäämäiseksi.
Kaapelivaurio voi vaikuttaa omavaraisuusennusteeseen
Toisaalta jos tilannetta vertaa vain muutaman vuoden päähän, edistystä on tapahtunut. Aiemmin Suomi on tuonut vuositasolla kuluttamastaan sähköstä viidenneksen ja jopa neljänneksen ulkomailta.
– Lähivuodet Suomi tuottaa sähköä jonkin verran enemmän kuin kuluttaa vuositasolla. Mutta silloinkaan Suomi ei tuota sähköä tarvitsemaansa määrää joka hetki. Kun tuulee vähän tai on kovia pakkasia, Suomi on tuontiriippuvainen jatkossakin, Heikkilä sanoo.
Suomesta ei ole myöskään tulossa mitään valtavaa sähkönviejää, vaikka uutta tuuli- ja aurinkovoimaa valmistuu koko ajan lisää, hän muistuttaa.
– Sähkö tullaan käyttämään pääosin täällä Suomessa, koska teollisuuden sähkönkulutus kasvaa.
Lue lisää: Sähkön kulutus hurjassa kasvussa – Fingrid: ”Kaksinkertaistuu 10 vuodessa”
Toisaalta ennuste yliomavaraisuudesta alkavalle vuodelle voi jäädä jälleen haaveeksi tuoreimman kaapelinkatkaisun myötä.
– Estlink 2:n vaurio heikentää vienti- ja tuontimahdollisuuksia tulevana vuonna usean kuukauden ajan, sanoo Heikkilä.
Lue lisää: Sähkökaapelin vaurio halventaa sähkön hintaa Suomessa, mutta Virossa tilanne voi olla karu
