Muualla maailmassa on yleistä, että lääkärille pääsee ja lääkäri tekee arvion hoidon tarpeesta. Suomessa on toisin: vastaanotolle pääsyn vahtijoita on useita.
Kalliit lääkkeet ovat sittenkin lähinnä sivuseikka, kun valtaosa Suomen valtion miljardeista menee raskaaseen järjestelmään. Asiantuntijat keskustelivat Ylen Ykkösaamussa tänään tästä ja ylipäätään terveydenhuollon toimivuudesta.
Harvinaistautien hoidot saattavat maksaa miljoonia euroja potilasta kohti. Tämä johtuu hinnoittelutavasta, ja sen muuttaminen on kauppapolitiikkaa, johon Suomen on vaikea vaikuttaa.
Ykkösaamussa asiaa pohtivat terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta sekä HUSin diagnostiikkajohtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen.
Mitä hoito saa maksaa – kysymys, johon on mahdoton vastata
Keskeinen kysymys on, miten paljon yhden ihmisen hoito saa maksaa, kun kaikkeen ei ole varaa.
Lehtonen toteaa ykskantaan, että kysymys on hirveän vaikea.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa lääkkeiden markkinoille pääsyä on yritetty nopeuttaa, jotta vaikeista harvinaissairauksista kärsivät saisivat hoitoa.
– Hinnoittelumekanismia ei ole pystytty kehittämään. Mekanismi on antanut lääketeollisuudelle melko suuren vapauden hinnoitella tuotteet suoraan sanottuna ylihintaisiksi.
Asiaa auttaisivat patenttilainsäädännön uudistukset, joilla kilpailua saataisiin nopeasti aikaan.
– Tämä on kuitenkin maailmanpoliittinen ja kauppapoliittinen kysymys, johon voi olla vaikea Suomesta vaikuttaa.
Terveydenhuoltojärjestelmässä olisi paljon siivottavaa
Kristiina Patja huomauttaa, että kalliit hoidot ovat oma kokonaisuutensa, jota voidaan kauhistella ja miettiä.
Iso osa miljardeista menee kuitenkin järjestelmään, johon on vuosien myötä kertynyt Patjan mukaan paljon putsattavaa.
Esimerkiksi Patja nostaa reseptien uusimisen ja lausunnot, joihin lääkärien työaikaa kuluu.
Patja kertoo kollegasta, jolla menee kolme kertaa aiempaa enemmän aikaa reseptien uusimiseen uuden tietojärjestelmän vuoksi.
– Hän ei näe mitään järkeä siinä, että pysyvien lääkkeiden reseptejä pitää jatkuvasti uusia.
Patja katsoo, että työtä tehdään osin vanhanaikaisesti eikä tekniikasta oteta kaikkea mahdollista hyötyä irti.
Professori: Meillä vahditaan, ettei kukaan vain saisi turhaan aikaa lääkärille
Lehtonen ottaa esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin. Se kertoo suomalaisen järjestelmän kankeudesta.
– Olemme luoneet järjestelmän, jollaista ei ole missään muualla Euroopassa käytössä. Meillä on iso määrä henkilöstöä vahtimassa, ettei kukaan vain saisi lääkärille turhaan aikaa.
Muualla lääkärille pääsee, ja lääkäri tekee arvion hoidosta. Mitä lisäarvoa kaksi tai kolme porrasta välissä tuottaa, ihmettelee Lehtonen.
Professori Patja katsoo, että terveyspalveluja kehitetään liikaa järjestelmiä ajatellen ja uusia portaita luoden, kun palvelut todellisuudessa ovat ihmisiä varten.
Terveyshyöty on sitä, että potilas kokee saaneensa lisää terveyttä ja toimintakykyä.
Millaiseen terveydenhuoltoon on varaa? Sitä pohditaan Ylen Ykkösaamussa 9. syyskuuta 2024.
