Suojelupoliisin ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnassa epäillään tapahtuneen rikoksia. Tiedustelutoiminta on erittäin tarkasti salattua, mutta osaltaan juuri siksi rikosepäilyt ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä.
Yle kokosi yhteen tiedot, jotka esitutkinnoista ja niiden taustoista tiedetään.
Miten rikosepäily paljastui?
Syyttäjälaitos julkaisi tiistaina tiedotteen, jonka mukaan apulaisvaltakunnansyyttäjä on määrännyt toimittamaan esitutkinnan asiassa, joka on tullut esiin tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan yhteydessä. Asiasta on ilmoittanut valtakunnansyyttäjän toimistoon tiedusteluvalvontavaltuutettu.
Supo ja sen entinen päällikkö Antti Pelttari puolestaan kertovat, että supo itse vei tiedusteluvalvontavaltuutetulle syksyllä 2023 asian, jossa ”tiedonhankintaan liittyi epäselvyyksiä laillisuuden näkökulmasta”.
Heti syyttäjälaitoksen tiedotteen perään Iltalehti julkaisi jutun, joka perustui sen omaan tiedonhankintaan useiden viikkojen aikana.
Mitä esitutkinnassa tutkitaan?
Tutkinnanjohtajina esitutkinnassa toimivat aluesyyttäjä Tarmo Tanner valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksiköstä ja rikostarkastaja Merja Laitinen keskusrikospoliisista.
Yle tavoitti Tannerin, joka ei kuitenkaan kerro tutkinnasta edes sitä, kuinka monta epäiltyä jutussa on ja mitä rikosnimikkeitä asiassa tutkitaan.
Syyttäjän tiedotteen mukaan esitutkinnassa selvitetään suojelupoliisin ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan yhteydessä tehdyksi epäiltyjä virkarikoksia sekä yksityishenkilön käytössä olleeseen tietokoneeseen tehtyä tietomurtoa. Tietomurron yhteydessä epäillään, että salassa pidettävää tietoa on paljastunut ulkopuolisille.
Iltalehden tietojen mukaan rikosepäilyissä on kyse epäilystä, että tietolähdetoiminnan määräyksiä olisi kierretty tai rikottu.
Esitutkinnassa tutkitaan myös Puolustusvoimiin liittyvää haaraa, mutta tarkempaa tietoa Puolustusvoimiin kohdistuvasta tutkinnasta ei ole. Puolustusvoimista ei keskiviikkona palattu Ylen kommenttipyyntöön.
Keitä rikoksesta epäillään?
Toistaiseksi tiedetään, että tutkinnan takia on pidätetty virasta suojelupoliisin ylitarkastaja. Supo on salannut virastapidättämispäätöksestä virkamiehen nimen ja tiedot rikosepäilystä. Se päätöksestä ilmenee, että ylitarkastaja on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Iltalehden tietojen mukaan virasta pidätetty ylitarkastaja on suojelupoliisin vastatiedusteluosaston osastopäällikkö Pertti Haaksluoto. Yle ei ole tavoittanut Haaksluotoa kommentoimaan asiaa.
Iltalehden tietojen mukaan myös eduskunnan pääsihteerin ja supon entisen päällikön Antti Pelttarin toimintaa asiassa selvitetään. Tiedossa ei ole, kuka Pelttarin toimintaa selvittää.
Ylen tiedossa ei ole, että Pelttaria epäiltäisiin rikoksesta. Tutkinnanjohtaja Tanner ei ota kantaa siihen, keitä rikoksesta epäillään.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että eduskunnassa ei ole meneillään Pelttariin liittyvää virkamiesoikeudellista menettelyä.
Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan eduskunnan puhemiehistölläkään ei ole sellaista tietoa, että Pelttaria epäiltäisiin rikoksesta.
Syyttäjän tiedotteessa puhutaan monikossa virkarikoksista, joten joko epäiltyjä rikoksia tai rikoksesta epäiltyjä on useita.
Yle ei ole saanut Pelttarilta haastattelua asiassa. Keskiviikkona hän kuitenkin kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä ja totesi, että supoa valvovat tahot tai esitutkintaviranomaiset eivät ole olleet asiasta häneen yhteydessä.
Pelttari kertoo tviittiketjussaan, että kyseessä on ”monimutkainen operatiiviseen tiedustelutyöhön ja sen käytännön toteuttamiseen liittyvä kokonaisuus”. Hänen mukaansa asiaan liittyvien yksityiskohtien paljastaminen vaarantaisi Suomen kansallista turvallisuutta.
Pelttari huomauttaa, että selvitys asiassa käynnistyi hänen päällikkökaudellaan syksyllä 2023, jolloin asiakokonaisuus toimitettiin tiedusteluvalvontavaltuutetun tietoon.
Pelttarin mukaan esitutkinnat asiassa on aloitettu vasta hänen päällikkökautensa jälkeen. Pelttari toimi suojelupoliisin päällikkönä vuosina 2011–2024.
Mitä valtuuksia päälliköillä on ollut?
Suojelupoliisi on ainoa viranomainen, joka voi käyttää niin sanottujen siviilitiedustelulakien antamia tiedusteluvaltuuksia.
Esimerkiksi tietolähteen ohjatusta käytöstä siviilitiedustelussa päättää poliisilain mukaan suojelupoliisin päällikkö tai tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön perehtynyt suojelupoliisin päällystöön kuuluva poliisimies.
Supon päällikkönä toimiessaan Pelttari on siis voinut päättää ohjatusta lähdetoiminnasta. Myös Haaksluoto on voinut tehdä päätöksiä ohjatusta tietolähdetoiminnasta.
Poliisilain mukaan tiedonhankintaa siviilitiedustelussa valvoo suojelupoliisin päällikkö sekä sisäministeriö. Myös valvontavastuun laiminlyönti voi johtaa rikosepäilyyn.
Mikä on Venäjän osuus asiassa?
Iltalehti kertoo, että tutkinta Suomessa alkoi, kun venäläinen televisio-ohjelma kertoi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n väitteistä. Väitteiden mukaan suojelupoliisin tietolähdetoimintaa Suomessa asuvien venäläisten osalta olisi hoitanut eläkkeelle jäänyt kokenut supon työntekijä.
Väitteet ovat peräisin Venäjän propagandakoneistosta, joten niihin on suhtauduttava hyvin kriittisesti.
Iltalehti kertookin saaneensa ”länsimaiselta turvallisuusviranomaiselta” tiedon, että kyseinen turvallisuusviranomainen pitää televisio-ohjelmaa Venäjän turvallisuuspalvelun operaationa. Operaation tarkoitus olisi ollut kylvää eripuraa suojelupoliisin sisällä. FSB on Iltalehden mukaan myös todennäköisesti ymmärtänyt, että Suomen viranomaiset tulevat aloittamaan asiassa tutkinnan.
Esitutkinnan aloittamisen kynnys ei ole korkea, mutta sen aloittamiseksi on kuitenkin oltava perusteltu syy epäillä, että rikos on tapahtunut.
Iltalehden mukaan moskovalaisessa tuomioistuimessa käsiteltiin huhtikuun lopulla kannetta, jossa edellä mainitussa televisio-ohjemassa vakoojaksi nimetty mies haastoi ohjelman esittäneen valtion televisioyhtiö VGTRK:n oikeuteen ja vaati häneen kohdistuneiden väitteiden perumista.
Yle löysi kuvaukseen sopivan, kunnianloukkausta ja liikemainetta koskevan kanteen moskovalaisesta tuomioistuimesta. Se on jätetty 15. marraskuuta, ja viimeksi asiaa on käsitelty huhtikuussa. Seuraava istunto on kesäkuussa.
Tuomioistuimen mukaan kanneasiakirjat ovat salassa pidettäviä.
Yle tutustui Iltalehden mainitsemaan uutislähetykseen ja verkkojuttuun, joka julkaistiin 14. elokuuta 2023. Laajassa raportissa kerrottiin FSB-lähteisiin vedoten, että läntiset tiedustelupalvelut käyttävät Helsinkiä sillanpääasemana Venäjään kohdistuvassa vakoilussa.
Jutussa väitettiin, että supo on käyttänyt Venäjän suurlähetystön läheisyydessä sijaitsevia kampaamoja ja turistiyhtiöitä kerätäkseen tietoa venäläisdiplomaateista ja näiden sukulaisista.
– Sellaisissa paikoissa usein työskentelee venäjänkielistä henkilökuntaa, joita supon työntekijät tietenkin yrittävät värvätä, FSB:n edustaja sanoi Venäjän valtiontelevisiolle.
Vesti myös väitti, että eniten Suomessa toimivat Yhdysvaltain CIA:n, Britannian MI6:n, Viron suojelupoliisin KAPO:n ja Ruotsin sotilastiedustelu MUST:n agentit.
Edelleen Vestin mukaan supo auttaa kyseisiä tiedustelupalveluja aktiivisesti seuraamaan Venäjän suurlähetystön ja kaupallisen edustuston työntekijöitä ja keräämään tietoa heidän sukulaisistaan.
Raportissa kerrottiin nimeltä mainiten Suomessa asuvista venäläisistä henkilöistä, jotka FSB:n mukaan olisivat syyllistyneet vakoiluun supon hyväksi. Yksi näistä henkilöistä on nostanut aiemmin mainitun kanteen moskovalaisessa tuomioistuimessa.
