Susikannan kasvu Lounais-Suomessa on lisännyt susien riskikäyttäytymistä. Salolaiselle lammastilalle sudet hyökkäsivät vuoden sisällä kuusi kertaa.
Varsinais-Suomessa ammuttiin viime talvena kymmenen sutta, koska niiden katsottiin aiheuttavaan vaaraa tai turvattomuutta ihmisille.
Sutta koskevia kaatolupia ja lopetusmääräyksiä annettiin Varsinais-Suomessa viime metsästyskaudella kaikkiaan 28. Määrä on moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna.
Luvat ovat voimassa vain 2–4 viikkoa, joten samalle sudelle voi tulla useita määräyksiä. Poliisi antaa lopetusmääräyksiä myös loukkaantuneista eläimistä.
Grafiikka näyttää Riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat ja poliisin määräyksellä lopetetut sudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Kuusi hyökkäystä samalle tilalle
Salon Kiikalassa luomulammastilaa pitävällä Heikki Nietosvaaralla on kokemusta susivahingoista. Sudet ovat käyneet hänen lampaidensa kimppuun kuudesti vuoden aikana.
Nietosvaara laskee menettäneensä susille vuoden sisällä yli 60 lammasta. Rahallisesti arvioituna puhutaan yli 15 000 euron vahingoista.
Yle on nähnyt Riistakeskuksen tekemän poikkeuslupapäätöksen, jossa vahingot on arvioitu.
Riistakeskus myöntää kaatolupia eli poikkeuslupia sekä vahinko- että turvallisuusperusteella. Nietosvaaran tilan alueelle myönnettiin tänä syksynä kaatolupa vahinkojen perusteella.
Metsästäjät olivat tilalla passissa kahden kuukauden ajan, mutta sutta ei saatu ammuttua.
Sen sijaan susi onnistui Nietosvaaran mukaan tappamaan kahdeksan lammasta, vaikka metsästäjä oli passissa.
– Susi on hiljainen. Ei se pidä mekkalaa hyökätessään, ja lampaatkin ovat hiljaa. Se on hyvin hiljainen tapahtuma, Nietosvaara selittää tapahtunutta.
Riistakeskuksen myöntämä lupa suden kaatamiseen ei ole enää voimassa.
Häiriöt lisääntyneet
Riistakeskus Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan suden aiheuttamat häiriöt ovat seurausta siitä, että susia on yhä enemmän yhä pienemmällä alueella.
Luonnonvarakeskuksen tuore kanta-arvio osoittaa, että suurin osa Suomen susireviireistä on Lounais-Suomessa.
– Susikanta on kasvanut täällä niin paljon, että myös ongelmia on tullut enemmän, Hermansson toteaa.
Hänen mukaansa kaatolupien suurta määrää selittää myös se, että metsästäjät ja asukkaat ovat oppineet, miten pitää toimia, jos sudet aiheuttavat häiriötä.
Ennen varsinaisen kaatoluvan myöntämistä sutta on yritettävä karkottaa.
Suden karkotuslupia ja -määräyksiä kirjattiin Varsinais-Suomessa metsästyskaudella 2024–2025 yhteensä 29.
Ministeriö kertoo viitearvon lähiaikoina
Maa- ja metsätalousministeriö pitää susien runsastumista Lounais-Suomessa huolestuttavana.
Ministeri Sari Essayahin (kd.) erityisavustaja Sonja Falk kommentoi Ylelle, että Lounais-Suomen susitilanne on yksi keskeinen tekijä, minkä vuoksi metsästyslakiin esitetään muutosta, joka sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen kiintiömetsästyksenä.
Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Ministeriön tavoitteena on, että suden metsästys voisi alkaa ensi vuoden alussa.
– On aivan selvä, että Länsi-Suomen susitilanne on keskeinen ratkottava. Tavoitteena on puuttua näihin susitihentymiin, Falk toteaa.
Suden kiintiömetsästyksen aloittaminen edellyttää, että susi on suotuisalla suojelun tasolla sekä suotuisan suojelutason viitearvon määrittelemistä. Ministeriö tulee Falkin mukaan antamaan esityksensä viitearvosta lähiaikoina.
Viitearvolla tarkoitetaan arviota pienimmästä elinkelpoisesta populaatiosta lisättynä turvamarginaalilla siten, että lajin säilyminen Suomessa voidaan turvata.
Lammastilaa pitävä Heikki Nietosvaara odottaa suden metsästyksen sallivaa lakia.
– Toivon mukaan ensi vuodesta tulee helpompi, jos kantaa saadaan vähän vähennettyä. Kyllä susia saa olla luonnossa, mutta ihmispelko pitäisi saada takaisin, että ne eivät tule pihoille ja pelloille pyörimään.
