Pirkanmaan länsilaidalle, Satakunnan rajan läheisyyteen, on kolmen vuoden aikana muodostunut viisi uutta susireviiriä.
Se näkyy susihavaintojen lisääntymisenä useilla alueilla esimerkiksi eteläisellä Nokialla.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee joka kesä arvion Suomen susikannan koosta ja reviireistä. Arvio perustuu maaliskuun tietoihin.
Kolmen vuoden sisällä se on piirtänyt karttoihin uudet reviirit Hämeenkyrön Vesajärvelle sekä Sastamalan Putajaan ja Stormiin. Satakunnan puolelta Pirkanmaalle ulottuvat Kokemäen Sääksjärvelle ja Äetsän Keikyään syntyneet reviirit.
Viimeisimmästä kanta-arviosta on myös poistettu joitain reviireitä. Valkeakosken reviiri on hiipunut.
Maakuntarajalla olevilla Huittisten Rekikosken ja Kankaanpään reviireillä ei ollut lisääntyvää paria arvion tekoaikaan. Susia näillä alueilla kuitenkin on.
Reviirien koot ja muodot vaihtelevat. Alla olevassa kuvassa ne näkyvät suuntaa-antavasti.
Stormin perhelauman alueella sijaitsee Sarkolan kylä, jossa sudet näkyvät arjessa.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Huhtanen asuu keskellä kylää.
Tilalla on kaksi suomenhevosta, joten susien lisääntyneet vierailut näkyvät arjessa: hevoset eivät jää enää laitumelle yöksi.
Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Stormin perhelauman alueella oli viime maaliskuussa neljästä kuuteen sutta.
Nokian riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Alakoski kertoo, että susien liikkuminen on lisääntynyt viime talvesta alkaen.
– Silloin näkyi selkeästi, että Stormin lauma on aktiivisempi kuin aikaisemmin ja siirtynyt ehkä enemmän Nokian puolelle. Lisäksi alueen reunoille on kertynyt vielä yksittäisiä nuoria susia, Alakoski sanoo.
Hän kertoo videolla, että Nokian susitilanne ei ole tullut yllätyksenä. Lännestä tuleva paine on pitkään ollut nähtävissä.
Suhtautuminen susiin jakaa kyläläisiä
Sudet eivät ole Sarkolassakaan täysin uusi asia. Alueella on vuosikausia vaeltanut yksinäinen susi, josta ei ole liiemmin ollut harmia tai haittaa.
Sarkolassa asuvan maanviljelijä Jari Yli-Heikkilän tila osuu susien kulkureitille.
Hän kertoo, että elokuun lopussa aamulenkillä ollut naapuri sai katsella sutta lähietäisyydeltä, muutaman metrin päästä. Sama susi oli palannut illalla Yli-Heikkilän pihan tuntumaan.
– Sillä ei ollut minkäänlaista ihmispelkoa.
Yli-Heikkilä sanoo, että sudet eivät pelota, mutta huolissaan hän on. Hän uskoo, että vahinkoja voi tulla.
Susikysymys jakaa alueella ihmisten mielipiteitä, mutta Jari Yli-Heikkilä ei peittele omaansa. Hän on aktiivinen kuntapolitiikassa ja on myös keskustan eduskuntavaaliehdokkaana.
Yli-Heikkilä toivoo, että viime talvena toteutettu kannanhoidollinen metsästys jatkuu.
– Totta kai sudet kuuluvat Suomen luontoon. Mutta miten ne saadaan pysymään pois ihmisten nurkista? On valitettava tilanne, että emme mahdu samoihin pihapiireihin.
Myös kyläyhdistysaktiivi Paula Huhtanen kokee, että suhtautuminen susiin jakaa mielipiteitä.
– Enemmistö ajattelee, että eivät ne pihoihimme kuulu.
Huhtanen toivoo kuitenkin, että yhteiselo susien kanssa onnistuu.
– Itse toivoisin, että näin olisi. Sudet ovat olleet täällä ennen meitä. Ei meitä hukka peri!
Lammasvahinko toi karkotusluvan
Heinäkuussa susi tai sudet raatelivat sarkolalaisella tilalla yli kymmenen lammasta.
Hyökkäyksen jälkeen paikallinen riistanhoitoyhdistys sai luvan karkottaa sudet, jos niitä tavataan eläintilojen läheisyydessä.
– Karkottaminen tapahtuu ilmaan ampumalla ja muuten ääntä pitämällä. Koirat ovat apuna siinä, että eläin pystytään jäljittämään, kertoo riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Alakoski.
Karkottaminen koskee vain eläintilojen välitöntä ympäristöä, joten tietoa havainnoista tarvitaan nopeasti.
– Mitä tahansa sutta meillä ei ole lupaa eikä halua karkottaa. Tavoitteena on, että tavataan susi nopeasti sieltä, minne ei ole toivottavaa tulla, ja saadaan heti paikan päältä karkotus käyntiin.
Ihmistä lähestyvistä susista on syytä aina ilmoittaa hätäkeskukseen, joka arvioi tilanteen.
Alakoski sanoo, että on hyvä myös pitää ääntä, jotta susi tajuaa, että olisi syytä häipyä.
– Tilaa pitää kuitenkin antaa, jotta ei tule tilannetta, että susi kokee uhkaa ihmisen taholta.
