Ihmiset ilmoittavat susihavainnoistaan aktiivisemmin talviaikaan. Osaa havainnoista ei kuitenkaan pystytä varmistamaan oikeiksi.
Viime syksyn ja loppuvuoden aikana Uudenmaan alueella on tehty huomattavasti aiempaa enemmän oikeiksi vahvistettuja susihavaintoja.
Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Visa Eronen kertoo, että 1.9.2024 ja 2.1.2025 välisenä aikana Uudellamaalla on kirjattu noin 800 susihavaintoa. Uudenmaan tilastoon lasketaan mukaan myös Orimattilan havainnot.
Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona määrä oli hänen mukaansa reilut 300 kappaletta.
Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen määrä ei kerro suoraan susien lukumäärästä alueella. Eronen kertoo, että havaintomäärien kasvua selittää muun muassa se, että sudet ovat levittäytyneet uusille alueille.
– Alueilla, jotka ovat aiemmin olleet niin sanottuja läpikulkupaikkoja, on nyt viime vuonna ollut pysyvää susiasutusta, hän kertoo.
Kaupunkilaisten havainnot kasvaneet Espoossa ja Vantaalla
Kartoitimme pääkaupunkiseudun riistanhoitoyhdistyksistä susihavaintojen tilannekuvaa.
Petoyhdyshenkilö Jari Vihersalo Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että espoolaisten yhdistykselle ilmoittamat susihavainnot ovat kasvaneet huomattavasti 2–3 viime viikon aikana.
– On tullut ehkä kymmeniäkin. Ihmiset ovat aktivoituneet ilmoittamaan havainnoista, kun aiheesta on kirjoiteltu [mediassa].
Vihersalo kertoo, että viime viikkojen aikana havaintoja on tehty esimerkiksi Laaksolahdessa, Pitkäjärvellä ja Lippajärvellä. Tänä talvena havaintoja on tehty niin yksittäisistä susista kuin muutaman suden laumoistakin.
Osa Espoon susihavainnoista on pystytty vahvistamaan todeksi, osaa ei.
Vantaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Sami Ristaniemi kertoo, että ilmoitettujen havaintojen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta myös Vantaalla. Hänen mukaansa niitä tehdään sekä metsäisimmillä alueilla että jopa omakotitalojen ympäristössä.
Ristaniemi kertoo, että taannoin varmoiksi vahvistettuja susihavaintoja on tehty esimerkiksi Seutulasta ja Vapaalasta. Vantaan Sanomat kertoi aiemmin, että kahden suden todettiin liikkuneen Vapaalan alueella.
Puolen vuoden sisällä oikeiksi todettuja havaintoja on tehty Vantaalla myös Keimolassa, Hakkilassa ja Sotungissa.
Alla olevalla audiolla riistapäällikkö Visa Eronen kertoo, miten tulee toimia, jos kohtaa suden:
Helsingin riistanhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että kaupungissa ei ole tehty yhtään vahvistettua havaintoa muutaman viime vuoden aikana. Vahvistettu havainto sudesta tehtiin viimeksi noin kolme vuotta sitten, kun susi liikkui vilkasliikenteisellä Kehä I:llä.
Havaintoja kuitenkin tehdään. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin tällä viikolla mahdollisista susihavainnoista Keskuspuiston tuntumassa.
Riistakeskuksen Visa Eronen toteaa, että susien määrä pääkaupunkiseudulla on huomattavasti pienempi verrattuna muuhun Uuteenmaahan. Erosen mukaan syyskuusta lähtien pääkaupunkiseudun alueella on tehty alle 20 oikeaksi vahvistettua havaintokirjausta.
Susien ihmisarkuus on vähentynyt
Riistanhoitoyhdistykset kirjaavat oikeaksi todetut havainnot Tassu-järjestelmään.
Moni kuntalaisten yhdistyksille ilmoittama havainto osoittautuu kuitenkin vääräksi. Toisinaan suden jäljeksi luultu tassun jälki on todellisuudessa peräisin isosta koirasta. Toisinaan jälkeä ei enää ole, kun petoyhdyshenkilö menee havaintopaikalle.
Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Visa Eronen kertoo, millainen jälki sudella on:
Petoyhdyshenkilöt kertovat, että susien ihmisarkuus on vähentynyt. Asutuksen lähelle susia tuo ruoan etsiminen. Sami Ristaniemi kertoo, että Vantaalla sudet tulevat asuinrakennusten läheisyyteen metsäkauriiden perässä.
– Varsinkin laumasta karkotetut nuoret yksilöt tulevat talojen pihoille kauriiden perässä, hän sanoo.
Joulukuussa uutisoimme, että myös toisen petoeläimen eli ilveksen kanta on kasvanut Itä-Uudellamaalla.
Markku Hinkkanen kohtasi ilveksen läntisellä Uudellamaalla. Hinkkanen kuvasi ilveksen auton ikkunan läpi Lohjan Vienolassa 30. joulukuuta:
