Joulu muuttaa kuntien väkimäärää tavalliseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan Pelkosenniemelle suunnataan muualta Suomesta kaikkein eniten.
Pelkosenniemelle Pyhätunturin maisemiin suunnataan jouluksi muualta Suomesta kaikkein eniten. Jo ilman ulkomaisia turisteja Pelkosenniemen väkimäärä tuplaantuu jouluna tavalliseen verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan myös Kolari, Salla ja Kittilä kuuluvat niihin kuntiin, joiden väkimäärä kasvaa jouluna eniten.
– Lapin lukuja selittävät varmasti hiihtokeskukset ja vuokramökit, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi sanoo.
Viidentenä joulukuntien joukossa on Keski-Suomen Kivijärvi, jossa on paljon mökkejä.
Tampereelta ja Kajaanista lähdetään eniten jouluksi pois
Tampereelta ja Kajaanista puolestaan lähdetään kaikkein eniten jouluksi pois. Jouluna tyhjenevien paikkakuntien kärkijoukkoon kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan myös Kuopio, Jyväskylä ja Vaasa.
Autoletkat matkaavat poispäin monista muistakin kaupungeista ja asutuskeskuksista. Vantaa on poikkeus suurimpien kaupunkien joukossa. Sinne on jouluna hiukan enemmän tulijoita kuin lähtijöitä.
Joulukerroin kertoo, miten kuntien väkimäärä muuttuu jouluna
Tilastokeskuksen ”joulukerroin” kuvaa joulupäivän 2023 väestöä suhteessa tavanomaiseen väkimäärään. Mukana ovat Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, ei esimerkiksi ulkomaisia turisteja.
Tiedot perustuvat kotimaiseen mobiilipaikannusdataan.
Ykköstä suuremmat luvut tarkoittavat ihmismäärän kasvua, sitä pienemmät vähenemistä. Esimerkiksi Pelkosenniemen ”joulukerroin” 2,09 tarkoittaa sitä, että väkimäärä kaksinkertaistuu jouluna tavalliseen verrattuna.
Tilastokeskuksen artikkelista löytyvät kaikkien kuntien ”joulukertoimet”.
Suomalaiset ovat uskollisia joulunviettotavoilleen. Vuosittaisia eroja on silti enemmän kuin juhannuksena.
– Joulunviettopaikkaa vaihdellaan hiukan vuodesta toiseen. Juhannus vietetään monesti mökillä. Se on säännönmukaista, Ossi Nurmi sanoo.
Tilastokeskus vertaili ”joulukertoimellaan” tilannetta 25.12.2023 ja 1.4.2020 asukasluvun muutokset huomioiden. Koronapandemiaan sijoittuva vertailupäivä kuvaa tilannetta, jossa suurin osa ihmisistä oli vakituisessa asuinpaikassaan.
