Hyvinvointialueuudistuksen toinen vuosi kääntyi syksyyn taloudellisesti kurjassa säässä. Kaikki alueet ovat alijäämäisiä eli tekevät tänä vuonna tappiota.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen eli Vaken mukaan sen valtiolta saama budjetti on laskettu pieleen suhteessa alueen haasteisiin. Alue on sata miljoonaa euroa alijäämäinen.
Vake haki viime vuonna ensimmäisenä hyvinvointialueena valtiolta lisärahoitusta tälle ja ensi vuodelle, yhteensä 148 miljoonan euroa.
Pyyntö evättiin syyskuussa: valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön työryhmän mukaan nykybudjetin olisi pitänyt riittää.
Nyt Vake löytyy ministeriöiden viime viikolla ilmoittamasta erityisen ohjauksen listasta mukanaan Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Satakunta, Keski-Suomi ja Lappi. Ohjauksessa keskustellaan ja neuvotaan, miten alueiden talous saadaan kuntoon.
Erityispiirteitä ei tunnistettu
Vaken ministeriöille antaman selvityksen mukaan alueen budjetin määräävä rahoitusmalli ei tunnista Vaken erityispiirteitä etenkään sosiaalipalvelujen osalta.
Lisäksi lähes 25 prosenttia Vaken asukkaista on vieraskielisiä, 5–9-vuotiaista lapsista jopa 35 prosenttia.
Kun vieraskielisiä on paljon, joidenkin asioiden käsittely on hitaampaa ja neuvontaa ja tulkkausta tarvitaan enemmän, sanoo lasten, nuorten ja perheiden toimialajohtaja Hanna Mikkonen.
Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kirsi Leväpellon mukaan aikuistyön sosiaalineuvontaan tulee 25 000 yhteydenottoa kuukaudessa.
– Tämä ei näy rahoitusmallissa, hän sanoo.
Palveluvalikoimaa pitäisi karsia
Vaken hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkydön mukaan he eivät saaneet kunnon perusteluja, miksi lisärahoitus evättiin.
– Jäi olo, että meistä tehtiin esimerkki, että turha tulla valtion ovelle kolkuttelemaan, hän sanoo.
Lakisääteiset palvelut turvataan Vakessa nyt lyhytaikaisilla lainoilla. Alueen tiettyjä kotiin vietäviä palveluita ja palvelusetelipalveluita karsitaan.
Aronkydön mukaan kymmenen prosenttia koko valtion palveluvalikoimasta pitäisi jättää pois, jotta loput voidaan toteuttaa paremmin.
Lait määrittelevät, mitkä palvelut on turvattava. Nykylait lupaavat Aronkydön mukaan kaikilta palveluilta liikoja.
– Nyt tehdään kaikkea vähän. Ei palveluista voi paljoa leikata, ellei lakeja muuteta.
Aronkydön mukaan Vaken palvelut ovat kuitenkin yleisesti ottaen parantuneet hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.
Ministeriöt: rahoitusmallissa puutteita
Vaken Aalto-yliopistolta tilaaman selvityksen mukaan THL:n sosiaalitilastoihin osin nojaava rahoitusmalli on epäreilu, mutta ministeriöiden työryhmä oli toista mieltä, ilmenee työryhmän muistiosta.
Työryhmän mukaan Vaken olisi pitänyt tehdä enemmän muutoksia toimintaansa käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti, kertoo finanssineuvos Noora Heinonen valtiovarainministeriöstä.
Hän muistuttaa, että Vaken väestö on nuorta koko maahan verrattuna. Työttömien ja työn ulkopuolelle jäävien osuus kaikista työikäisistä on pieni. Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on keskimääräistä vähemmän.
Finanssineuvos Noora Heinonen kertoo, miksi lisärahaa ei Vantaa-Keravalle myönnetty
Työryhmä kuitenkin totesi, että rahoitusmallin tietopohjassa on puutteita etenkin sosiaalihuollon osalta.
– Mallissa on paljon kehittämisen varaa, mutta työryhmän mukaan se ei kohtele epäoikeudenmukaisesti nimenomaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta.
Heinosen mukaan lisäraha hylättiin kokonaisarvioon perustuen.
– Työryhmän työhön ei kohdistunut poliittista ohjausta eikä sitä olisi otettu vastaan.
Finanssineuvos Noora Heinonen kertoo, miten rahoitusmalli toimii
Järeimpänä toimena alueiden yhdistäminen
Kuusi erityisohjauksen hyvinvointialuetta aloittaa keskustelut ministeriöiden kanssa syksyn aikana. Tarkoitus on ottaa eri alueiden parhaat käytännöt käyttöön kaikille.
Jos talouskäyrät eivät tästä huolimatta kohene, olisi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan harkittava arviointimenettelyn aloittamista. Tällöin siihen joutuvan alueen päätäntävaltaa viedään ministeriöille, jotka voivat tehdä päätöksiä alueen vastustuksesta huolimatta.
Finanssineuvos Heinosen mukaan järeimpänä vaihtoehtona olisi hyvinvointialueiden yhdistäminen.
Tähän olisi kuitenkin vielä pitkä matka.
Finanssineuvos Noora Heinonen kertoo, mitä arviointimenettely tarkoittaa ja mihin se voi johtaa
Kaikkien hyvinvointivaltioiden rahoitus kasvaa ensi vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa. Tällöin alueiden rahoitus on noin 26,2 miljardia euroa, eli lähes 30 prosenttia valtion ensi vuoden budjetista.
