Vain K-ryhmässä kauppias voi antaa myyjien ottaa hävikkiruokaa mukaansa. S-ryhmä ja Lidl ovat kieltäneet sen.
Anu Leena Hankaniemi,
Maria Salovaara
Harva myyjä saa ottaa työpaikaltaan ilmaista hävikkiruokaa.
Yle kysyi asiaa kolmelta isolta kauppaketjulta, ja niistä vain joissakin K-ryhmän kaupoissa myyjät saavat hävikkiruokaa.
Myyjien keskipalkka on ay-järjestön mukaan kuukaudessa 2 054 euroa ennen veroja. Moni myyjä tekee osa-aikaista työtä. Elinkustannukset ovat nousseet Suomessa, joten hävikkiruuan saaminen vaikuttaisi toimeentuloon.
K-ruokakaupoissa asiasta päättää kukin kauppias itsenäisesti, eli kauppias voi antaa myyjien ottaa erääntyvää tai vioittunutta ruokaa mukaansa. Tilastotietoa tai lukuja K-ryhmällä ei ole siitä, moniko kauppa antaa myyjilleen hävikkiruokaa.
K-kauppias: Vaikea olla tasapuolinen
Kauppias Harri Niskasella on yhteensä neljä K-markettia Tampereella ja Ylöjärvellä. Hävikkiruuan osuus niissä on yleensä 1–3 prosenttia.
– Se tarkoittaa tässä minun kaupparyhmässäni yli 200 000 euroa vuodessa. Mielellään sille rahalle keksisi jotakin muutakin käyttöä, Niskanen sanoo.
Niskasen kaupoissa hävikkiruoka menee ResQ-sovelluksen kautta eteenpäin. Asiakkaat voivat ostaa sovelluksen avulla hävikkiruokaa edullisesti.
Hedelmät ja vihannekset myydään suoraan sovelluksen kautta ja muut tuotteet sitten, jos ne eivät mene laputettuina eteenpäin.
– Suurin osa tuotteista saadaan kyllä menemään eteenpäin.
Niskasen mukaan hävikkiruuan antamisessa henkilökunnalle on haasteita. Siitä on vaikeaa tehdä tasapuolista.
– Hävikkiä kirjataan tietyissä vuoroissa enemmän, eli se keskittyisi vain muutamille ihmisille.
Niskanen muistuttaa, että hävikkiä voi syntyä myös niin, että esimerkiksi ketsuppipullo putoaa lattialle ja siihen tulee kolhu.
– Se ei ole kovin hyvä tapa, että henkilö itse katsoo, että tuote on nyt hävikkiin menossa, kirjaa sen ja laittaa omaan reppuunsa.
SOK: Ehkäisee väärinkäytöksiä
S-ryhmä ja Lidl Suomi ovat kieltäneet myyjiltään syömästä ilmaista hävikkiruokaa tai viemästä sitä kotiin.
– Asia on hyvin tiedossa työntekijöillämme, ja se käydään läpi perehdytyksessä muiden pelisääntöjen tavoin. Linjaus on S-ryhmässä yhtenäinen, sitä noudatetaan kaikissa myymälöissä. Sen takana painaa ensisijaisesti tuote- ja työturvallisuus, toki myös väärinkäytösten ehkäiseminen, kertoo SOK:n työsuhdeasioista vastaava johtaja Tapio Syrén.
Myös Lidl Suomessa on myymättä jääneen ruuan osalta tarkat toimintatavat kaikissa myymälöissä. Ruokaa lahjoitetaan ruoka-apuun ja eläinten rehuksi, loppuja hyödynnetään energiantuotannossa.
– Näillä toiminnoilla myymättä jäänyt ruoka saadaan tehokkaasti hyödynnettyä, eikä toimintamalliin kuulu hävikkiruuan jakaminen henkilöstölle, Lidlin viestinnästä kerrotaan.
Lidlin paistopistekiista
Lidl on käynyt jopa oikeutta asiasta kymmenen vuotta sitten.
Irtisanotut työntekijät vaativat vuonna 2014 Lidliltä yhteensä lähes 200 000 euron korvauksia.
Varsinais-Suomen myymälässä kymmenen työntekijää sai potkut, koska heidän katsottiin ottaneen myymälän paistopisteeltä myymättä jääneitä poistotuotteita omaan käyttöönsä myymälän sulkemisaikaan.
Työntekijöiden mukaan tämä oli vakiintunut käytäntö vuosia, johon esihenkilötkin osallistuivat, eikä sitä ollut kielletty. Lidl oli eri mieltä.
Osapuolet sopivat asian ennen oikeuskäsittelyä, eli se ei mennyt oikeuteen. Osapuolten välinen sopimus on salainen, selviää Helsingin käräjäoikeuden papereista.
Loput hävikistä
Kaupat pyrkivät ennakoimaan hävikin määrää jo myyntilukujen perusteella.
– Näemme, mistä hävikkiä syntyy: mikä menee kaupaksi ja mikä ei. Toimintaa säädetään sen mukaan, että hävikki pystyttäisiin minimoimaan, sanoo K-kauppias Niskanen.
Parista hänen kaupastaan jää vielä ResQ:n jälkeenkin hävikkiruokaa jäljelle. Se osuus menee seurakunnalle.
Lisäksi yhdestä Niskasen kaupasta menee kissahoitolaan tuotteita, joita ei voi enää antaa ihmisravinnoksi.
– Joskus kanalanpitäjä ja joku hevostallikin on hakenut meiltä tuotteita, Niskanen sanoo.
