Suomen Moskovan-suurlähettiläs Antti Helanterä sanoo STT:lle, että ei koe suositelleensa vihreiden ex-puheenjohtajaa Tarja Cronbergiä puhujaksi Primakov Readings -konferenssiin Moskovassa.
– Roolini oli, että saatoin heidät yhteen. Minusta se ei ole vielä suosittelemista. He etsivät tutkijaa tietyllä profiililla, ja minä olin siinä heille avulias, Helanterä kuvaa STT:lle.
Helanterän mukaan konferenssia järjestävää Imemoa voi Venäjän nykyoloissakin pitää pätevänä tutkimuslaitoksena, vaikka se toki itsekin tietää toimintansa rajat.
Imemosta oli kysytty loppukesästä 2023 Helanterältä, tietääkö tämä tutkijaa, joka sopisi osallistujaksi konferenssin Itämeren alueen turvallisuutta koskevaan paneeliin marraskuussa. Helanterä oli viestinyt kyselystä myös Cronbergille.
Helanterän mukaan Cronbergiä puolsivat hänen akateemiset ansionsa, asemansa Tukholman rauhantutkimusinstituutissa Siprissä ja etenkin vankka tausta ydinaseriisuntakysymyksissä.
Aiemmin uutisoitiin, että seminaaria pidetään Venäjän vaikuttamisyrityksenä.
Helanterä kertoo, ettei ole ollut Cronbergin Venäjä-esiintymisistä heränneen keskustelun aikana yhteydessä ulkoministeri Elina Valtoseen (kok.) tai ministeriön muuhun johtoon.
Helanterä ei halunnut antaa erillistä haastattelua Ylelle.
Cronberg oli vieraileva professori Aleksanteri-instituutissa
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kertoo, että instituutin vieraileva professori Tarja Cronberg ei edustanut yliopistoa matkallaan. Cronbergin rooli yliopistossa on Kangaspuron mukaan tyypillinen vierailevan tutkijan rooli – vierailu yhtä projektia varten.
– Hän tekee täällä kirjaa ydinaseriisunnasta ja Venäjän ydinasepolitiikan kytkeytymisestä kansainväliseen ydinaseriisuntaan ja -kontrolliin. Hän on myös omarahoitteinen tutkija.
Yliopiston linja on Kangaspuron mukaan selkeä.
– Olemme jäädyttäneet yliopiston institutionaaliset suhteet niihin venäläisiin instituutioihin, jotka ovat sidoksissa Venäjän valtioon. Käytännössä se tarkoittaa koko yliopistosektoria.
Kangaspuro pitää tapahtunutta ikävänä ja ei-toivottavana.
– Kun Cronberg seuraavan kerran tulee tänne, niin tulen ilman muuta käymään keskustelua hänen kanssaan ja selventämään, mitkä ovat yliopiston linjaukset.
Pelkkä esiintyminen voi hyödyttää Venäjää
– On päivänselvää, että jos Venäjä esittelee jonkun vähänkään näkyvämmän henkilön tai tutkijan esiintymisen seminaarissa, niin on äärettömän helppoa kehystää henkilön sanomiset Venäjän kertomukseen sopivaksi.
Kangaspuron mukaan propaganda toimisi lähinnä venäläiselle yleisölle.
– Tässä mielessä sinne menevän ja siellä puhuvan ihmisen ei tarvitse välttämättä sanoa yhtään mitään myötäsukaista, mutta lauseita irrottamalla ja niitä oikein kehystämällä niistä saa ihan oman näköisensä kertomuksen ja kuvan.
Cronbergin historia voi olla Venäjälle houkutin
Kangaspuro arvioi Cronbergin historian Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana rajat ylittävässä yhteistyössä sekä EU-projekteissa olevan otollinen Venäjän kiinnostukselle.
Kangaspuron mukaan myös europarlamentaarikkona oleminen sekä se, että Cronberg on ollut ydinasepolitiikkakysymyksissä jo pitkään ennen sotaa tekemisissä venäläisten tutkijoiden ja analyytikkojen kanssa, on tehnyt hänestä venäläisten näkökulmasta kiinnostavan henkilön.
Cronberg on myös vuonna 2014 meppinä ollessaan vastustanut Venäjälle kohdistettuja pakotteita.
Kangaspuro mukana Kremlin toivelistalla
Kangaspuro itse on mukana Kremlistä vuodetuissa asiakirjoissa listalla tutkijoita, joita kaavailtiin vieraiksi Baltic Platformiin. Asiasta kertoi Vsquare viime vuonna. Kangaspuro kertoo itse olevansa tästä ainoastaan mediatietojen varassa.
– Ajattelen, että sinne on listattu suurin piirtein kaikki mahdolliset, jotka ovat olleet mukana jossain vaiheessa menneisyydessä jossakin venäläisten järjestämässä konferenssissa.
Kangaspuro sanoo, että ei ole saanut kutsua tähän eikä muihinkaan tapahtumiin Venäjällä. Hän ei lähtisi, vaikka saisi kutsun.
Cronbergin kunniatohtoruus peruttiin
Itä-Suomen yliopisto perui tiistaina Tarja Cronbergin kunniatohtoriksi vihkimisen johtuen tämän esiintymisistä Venäjällä.
Kangaspuro ymmärtää päätöstä. Kunniatohtoruus on hänen mukaansa erityisen arvostuksen osoitus ja tässä tilanteessa ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää se toteuttamatta.
– Hänen osallistumisensa konferensseihin ovat myös Itä-Suomen yliopiston omia linjauksia vastaan.
”Elämme poikkeuksellista aikaa”
Kangaspuro kertoo, että tutkimuksessa eletään nyt hyvin poikkeuksellista aikaa.
– Jopa kylmän sodan aikana, mukaan lukien Vietnamin sodat ja Afganistanin miehitykset ja kaikki muut vastaavat, yliopistoyhteydet pelasivat. Silloin katsottiin, että on tärkeä osa yrittää murtaa sitä kylmän sodan läpäisemätöntä muuria.
Kangaspuron mukaan silloinkin jokainen rautaesiripun ylittäjä tiesi, että sen takana olisi vaikuttamisyrityksiä pelkästään dialogin käymisessäkin.
Siitä huolimatta esimerkiksi historioitsijoiden dialogissa Suomen ja Neuvostoliiton välillä päästiin aika pitkälle talvisodan historian tulkintojen lähentämisessä.
– Neuvostoliittolainen osapuoli tunnusti ja hyväksyi monia niitä faktoja ja asioita, mitkä meidän tutkijat olivat jo selvittäneet talvisodan syttymiseen liittyen.
Nyt asia on toisin.
– Yrityksiä ja instrumentteja ei ole. Tässä puhutaan tai ollaan aika kuuroin korvin tällä hetkellä.
