Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan karhujen vierailut asutusten liepeillä näyttäisivät lisääntyneen, kun kannanhoidollinen metsästys loppui.
Karhunmetsästyksen loppuminen poronhoitoalueen ulkopuolella alkaa näkyä siinä, että karhuja on liikkunut viime aikoina taajamien läheisyydessä ja jopa kaupunkialueilla.
Näin arvioi Ylelle Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Hän on Suomen tunnetuimpia suurpetotutkijoita.
Korkein hallinto-oikeus linjasi päätöksessään viime vuoden lopulla, että lähes kaikki karhunmetsästys muualla kuin poronhoitoalueella on laitonta. Ratkaisu käytännössä pysäytti kannanhoidollisen metsästyksen pohjoista Suomea lukuun ottamatta.
Joensuun kaupunkialueella on tehty tällä viikolla havaintoja nuorista karhuista useampana päivänä, viimeksi perjantaina. Aiemmin asutuksen liepeille tulevista karhuista on tehty useampia havaintoja esimerkiksi Etelä-Savossa.
Tuttavallisten karhujen määrä kasvussa
Tutkimusprofessori Kojolan mukaan nyt nähdään ensimmäisiä viitteitä siitä, että karhujen vierailut taajamissa ovat lisääntymässä.
– Tällaisia tapauksia ei tavallisesti ole kovin paljon tähän vuodenaikaan, ja on niitä nyt enemmän kuin takavuosina, Kojola sanoo.
Ilmiö mitä ilmeisimmin yleistyy tulevina vuosina. Kojolan arvion mukaan on nimittäin todennäköisempää, että metsästäjät saavat saaliikseen sellaisia yksilöitä, jotka eivät ole ihmisarkoja.
– Tuttavallisten ja taajama-alueelle tulevien karhujen määrä kasvaa, koska karhujakin on enemmän. Lisäksi ne tottuvat hitaasti siihen, että ihmistä ei tarvitse pelätä.
Kojolan mukaan ihmisasutuksen lähistöllä tavataan tyypillisesti nuoria yksilöitä, jotka etsivät ruokaa ennen kuin vetäytyvät talviunille. Herkkuja voi löytyä esimerkiksi jäteastioista.
Karhun karkottaminen kaupunkialueella voi olla vaikeaa
Joensuuta ympäröivillä alueilla on Suomen vahvin karhukanta.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Pohjois-Karjalassa on 490–520 yli vuoden ikäistä karhua. Alkuvuodesta maakuntaan syntyi noin 130 karhunpentua.
Riistakeskus myönsi maakuntaan poikkeusluvan kymmenen karhun kaatamiseksi Lieksassa.
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Karelia kuitenkin valitti luvista hallinto-oikeuteen, joka laittoi luvat täytäntöönpanokieltoon.
Riistapäällikkö Juha Kuittinen Pohjois-Karjalan riistakeskuksesta ei yllättynyt Joensuun taajamakarhuista.
– Meillä oli jo keväällä karhuja, jotka tulivat asutuksen lähelle. Kun viime vuosina kantaa ei ole pystytty rajoittamaan normaalisti metsästyksellä, se rupeaa näkymään.
Eläimen karkottaminen kaupunkialueella tuo tilanteeseen omat haasteensa. Esimerkiksi irti olevaa koiraa ei voi käyttää niin kuin haja-asutusalueella tehtäisiin.
– Jos karhu laitetaan rajusti liikkeelle taajama-alueella, se voi törmätä paikkoihin, mihin ei ole tarkoitus. Myös riski kolareihin kasvaa.
Etenkin haavoittunut eläin voi olla aggressiivinen.
– Karhu on saatava väljemmille maille hyvin varovaisilla liikkeillä, Kuittinen sanoo.
