Peruskoulujen määrä jatkaa laskuaan. Savonlinnassa viimeistä kevätjuhlaa vietetään kolmessa pienessä kyläkoulussa.
Lukuvuosi päättyy tällä viikolla ympäri Suomen, mutta joissain kouluissa kevätjuhlaa vietetään viimeistä kertaa.
Näin on esimerkiksi Savonlinnan Kallislahdessa, missä vuonna 1902 perustettu kyläkoulu lakkautetaan vuosikymmenen kestäneen pohdinnan jälkeen.
Savonlinna laittaa tänä keväänä säppiin muutkin pienet kyläkoulunsa. Kallislahden lisäksi myös Juvolan ja Louhen koulujen oppilasmäärät ovat pudonneet alle 25 oppilaan, joten kaupunginvaltuusto päätti koululakkautuksista viime syksynä.
Isompi koulu jännittää
Kallislahden koulun sulkeutuessa oppilaat siirtyvät Savonlinnan taajamaan, Kellarpellon kouluun. Koulun oppilasmäärä on noin kymmenkertainen Kallislahteen verrattuna.
Kallislahdessa oppilaat ovat käyneet koulua kahdessa ryhmässä: vuosiluokat 1–3 omassa ryhmässään ja nelos- sekä kuutosluokkalaiset omassaan. Koulussa ei ollut tänä vuonna lainkaan viidennen vuosiluokan oppilaita.
Siirtymä suurempaan kouluun jännittää kyläkouluun tottuneita oppilaita. Koululaiset ovat käyneet kevään aikana tutustumassa uuteen oppimisympäristöönsä, mutta varsinkin työrauha mietityttää.
Osa Kallislahden koulun oppilaista on suuntaamassa ensi syksynä Sulkavalle, koska huoltajat haluavat lapsensa naapurikunnan pienempään kouluun Kellarpellon sijaan. Käytännön järjestelyt esimerkiksi koulukyytien osalta odottavat vielä Sulkavan kunnan päätöksiä.
Koulujen sulkemiset ovat kova isku Savonlinnan kylille. Oma koulu on ollut monelle kylän keskipiste ja yhdistävä tekijä.
– Tämä on ollut kylälle toiminnan keskus. Tiedän, että kyläläisiä harmittaa valtavasti, koulunjohtaja Mika Partanen toteaa.
Partanen myöntää, että jää kaipaamaan myös kylän tiivistä yhteisöä.
– Olen täältä syntyisin. Kävin itsekin tämän koulun ja täällä on ollut sukua töissä. On haikea mieli lähteä.
Peruskoulujen määrä jatkaa reipasta laskuaan
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluja oli viime vuonna 2 014 kappaletta. Tänä vuonna lukumäärä putoaa jo alle kahden tuhannen.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on suljettu vuosittain noin 50 koulua.
Opetushallituksen tietojen mukaan tänä vuonna kouluja lakkaa vain kaksi: Poitsilan koulu Haminassa ja Pirkkiön koulu Torniossa. 23 koulua puolestaan yhdistetään toisiin oppilaitoksiin.
Luvuista kuitenkin puuttuu osa lakkaavista oppilaitoksista, esimerkiksi Savonlinnan koulut. Tilastokeskuksen virallinen tilasto valmistuu vasta ensi vuoden puolella.
Taustalla vaikuttaa varsinkin syntyvyyden lasku. Kuntaliitto arvioi, että peruskouluikäisten määrä putoaa lähivuosina kymmenillä tuhansilla.
Savonlinnassa pudotus on vielä rajumpaa. Peruskouluikäisten määrä laskee kaupungissa kohisten: kun vielä vuonna 2013 koululaisia oli yli 3 000, oppilaiden määrä on puolittumassa vuoteen 2031 mennessä. Syntyvyys on kaupungissa Suomen heikoimpia.
Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lähtö vei mukanaan juuri sen ikäistä väestöä, joka voisi asettua Savonlinnaan ja perustaa perheen. Vuosina 2017 ja 2018 Savonlinnan muuttoliike oli yhteensä yli tuhannen asukkaan verran pakkasella.
Karuja ovat myös väestöennusteet: 32 000 asukkaan kaupungista uhkaa tulla vuoteen 2040 mennessä 25 000 ihmisen kaupunki.
Savonlinnan sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti pitää mahdottomana, että kaupunki voisi säilyttää nykyisen kouluverkkonsa vielä 2030-luvulle asti.
– Koulunsa päättävät ikäluokat ovat yli 300 oppilaan kokoisia, kun tilalle tulee 150 oppilasta. On todella vaikeaa nähdä tulevaisuutta, jossa jatketaan nykyisellä kouluverkkorakenteella.
Ripatin pelkona on, että tilojen määrä oppilasta kohden kasvaa Savonlinnassa ”hirvittävän suureksi” oppilasmäärän liki puolittuessa.
– Silloin perusopetuksen määrärahat menevät kiinteistöjen ylläpitoon, eivät koulutukseen. Tämä asettaa kuntalaiset ja koulut erittäin vaikeaan tilanteeseen.