Selvitimme, miksi työttömyys kurittaa vähemmän osaa kunnista. Pienissä kunnissa yrityksillä on iso merkitys.
Pauliina Tolvanen,
Tuomo Rintamaa
Tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on kasvanut Suomessa rajusti.
Samalla alueelliset erot ovat isoja.
Valoisin tilanne on Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, missä työttömyysaste on Manner-Suomen alhaisin.
Yllättäen yksi valopilkku löytyy myös maan synkimmältä työttömyysalueelta Pohjois-Karjalasta.
Teollisuus on piristynyt Kontiolahdella
Pohjois-Karjalan kunnista vain Kontiolahdella työttömyysaste on parempi kuin Suomessa keskimäärin.
Kontiolahden hyviä työllisyyslukuja selittävät kunnan väestörakenne ja uudet teolliset työpaikat.
Kontiolahdella asuu maakunnan nuorin ja koulutetuin väestö.
– Taustalla on vuosikymmenten kehitys. Kontiolahdelle on muuttanut paljon lapsiperheitä, kehitysyhtiö Kontionloikan toimitusjohtaja Jarkko Peiponen kertoo.
Muuttoliikkeen taustalla on sijainti maakuntakeskus Joensuun naapurissa.
Kontiolahden työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2022 noin 60 prosenttia. Se tarkoittaa, että iso osa työikäisistä käy Joensuussa töissä.
Samaan aikaan Kontiolahdelle on syntynyt teollisuuteen uusia työpaikkoja.
– Seitsemän vuoden aikana teollisten työpaikkojen määrä on kasvanut alle tuhannesta yli 1500 työpaikkaan. Se on yksi selittävä tekijä, Peiponen sanoo.
Yliopistolla on iso merkitys teknologiayhtiölle
Teknologiayritys Nanocomp on yksi Kontiolahdella toimintaansa laajentaneista yrityksistä. Fotoniikan alalla toimiva Nanocomp valmistaa esimerkiksi älypuhelimissa käytettäviä optisia komponentteja.
Toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertoo, että yrityksen työntekijämäärä on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Tällä hetkellä Nanocom työllistää Kontiolahden Lehmossa noin 70 työntekijää.
Ensi vuodelle on suunnitteilla lisää investointeja.
– Olemme onneksi löytäneet osaavaa työvoimaa. Joensuussa sijaitsevalla Itä-Suomen yliopistolla on iso merkitys toiminnallemme, Leppänen sanoo.
Vientivetoinen teollisuus nostaa Pohjanmaata
Länsi-Suomessa työllisyystilanne on jo vuosien ajan ollut parempi kuin Itä-Suomessa.
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä ei ole yllättynyt Manner-Suomen alhaisimmasta työllisyysluvusta.
– Ei ole mitään yksittäistä syytä, mutta ehkä se, että töiden loppumisen jälkeen täällä hakeudutaan toiselle alalle töihin. Seudulla on mentaliteetti, että töissä käydään, eikä jätetä omaa hyvinvointia yhteiskunnan harteille.
Lisäksi Erkkilä painottaa, että Pohjanmaan rannikon vientivetoinen teollisuus suojaa kotimaan suhdanteilta.
– Suomen suhdanteet eivät välttämättä heijastu voimakkaasti tänne, koska ollaan kiinni kansainvälisessä kaupassa. Alihankintaketjut ulottuvat moniin yrityksiin ja työtä on saatu maailmalta tänne. Siitä työstä saatavista tuloista pääsee nauttimaan moni kotitalous, Erkkilä lisää.
