TUKHOLMA Pörssikurssit heiluvat, kauppasota vaanii, ja moni ruotsalainen piensijoittaja on menettänyt rahaa Donald Trumpin tullipäätösten seurauksena.
– Eihän se kivaa ole, kun kurssit hehkuvat verenpunaisena, tiivistää Kalle Westerdahl Tukholman Södermalmilla.
Westerdahl kertoo hävinneensä alkuviikon pörssiromahduksessa ”hieman rahaa”.
Loppuviikon aikana Tukholman pörssin kurssit osoittivat milloin ylös- ja milloin alaspäin. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tulliveivauksen keskellä ainoa pysyvä asia on epävarmuus.
Kysyimme tukholmalaisilta, millaisia tunteita se herättää.
– Onhan se uskomatonta, että yksi ihminen voi aiheuttaa tällaisen kaaoksen. Mutta pitää ottaa nyt rauhassa, Westerdahl sanoo.
Sijoittaminen on kansanhuvi
Ruotsissa pörssin heilumista on seurattu silmä tarkkana monissa kodeissa, sillä suurimmalla osalla kotitalouksista on rahastosäästöjä tai osakkeita.
Ruotsalaiset ovat erittäin aktiivisia sekä osakkeiden että rahastosäästöjen suhteen, vahvistaa sijoituksiin erikoistuneen Avanza-pankin edustaja Philip Scholtzé.
– Sijoittaminen on Ruotsissa perinne. Siitä on melkein tullut kansanhuvi, että joka kuukausi säästetään vähän rahaa, jonka voi sijoittaa tulevaisuuteen, Scholtzé sanoo.
Etenkin rahastosäästäminen on Ruotsissa suosittua. Maan rahastosäästäjien yhdistyksen viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan 73 prosentilla vastaajista oli rahastosäästöjä.
Suomessa vuonna 2023 sijoitusrahastoja omisti 1,5 miljoonaa suomalaista, kertoo Tilastokeskus. Se vastaa 29 prosenttia niin kutsutusta asuntoväestöstä eli ihmisistä, joilla on pysyvä oma koti Suomessa.
Tukholman keskustassa kirsikkapuita ihailemaan tullut Mia Hedelius on tyypillinen esimerkki ruotsalaisesta. Hän omistaa sekä osakkeita että rahasto-osuuksia.
– Eihän se ole ollut kivaa katsoa, miten kurssit tuleva alaspäin. Mutta kaikki neuvovat nyt pitämään jäitä hatussa.
Eläkkeestä voi sijoittaa osan itse
Merkittävä ero Suomeen on, että Ruotsissa osan kertyvästä eläkkeestään saa ohjata haluamaansa rahastoon. Samalla se lisää vastuuta omasta eläkeiän taloudesta. Kun tämä otetaan huomioon, rahastosäästöjen määrä nousee entisestään.
Pörssin heilunta on saanut monet huolestumaan tulevasta, kun eläkepotin kokoa on voinut seurata reaaliajassa pankin applikaatiosta. Vaikka rahoja ei olisi tarkoitus käyttää nyt, laskevat käyrät lisäävät epävarmuutta
Monilla on myös omia eläkesäästöjä tai -vakuutuksia, jotka ovat kiinni rahastoissa tai osakkeissa.
Kalle Westerdahl sanoo onnistuneensa torjumaan pahimman.
– Myin eläkesäästöiksi tarkoitettuja sijoituksiani muutama viikko sitten, enkä ole vielä sijoittanut niitä uudelleen, Westerdahl sanoo.
Myös Mia Hedelius ajattelee, että ainoa oikea tapa reagoida on odottaa rauhassa. Kun pörssikurssit menevät alas, niillä on myös tapana tulla ylös, hän uskoo.
– Jäitä hattuun ja varovasti vesillä, kuten sanotaan.
Hedelius sanoo olevansa onnekas, koska oma taloudellinen tilanne on vakaa. Perheessä on kahdet tulot eikä oma tilanne huolestuta. Maailman myllerrys sen sijaan mietityttää.
Vanhempainvapaalla oleva Ann-Sofie Fahlén on samaa mieltä. Nelihenkisellä perheellä on vähän säästöjä rahastoissa. Tulot ovat elämäntilanteen vuoksi aiempaa pienemmät, ja asuntolainan korot ovat tuoneet viime vuosina yli viittäsataa euroa vastaavat lisäkulut.
– Silti ajattelen, että meillä mene hyvin, kun vertaa muihin maailmankolkkiin. Meillä on rahaa siihen, mitä tarvitsemme, hän sanoo.
”Minä syön vain porkkanoita”
Viime aikoina ruotsalaisilla on ollut myös tulleista riippumattomia taloushuolia. Hinnat ovat nousseet nopeammin kuin vaikkapa Suomessa. Helmikuussa inflaatio oli 2,9 prosenttia. Se on tuntunut ihmisten kukkaroissa.
– Ei minua huoleta talous, koska minulla ei ole sellaista. On vain eläke, sanoo Gubbängenissä kaupan edessä taukoa pitävä Eva Fredin.
Hän kertoo hävinneensä pörssissä säästöjään koronapandemian aikana. Nyt hintojen nopea nousu on muuttanut arjen ruokalistaa.
– En osta enää lihaa, tai ainoastaan sianlihaa koiralleni. Tuntuu, että itse syön lähinnä porkkanoita, hän sanoo.
Ruotsissa kotitaloudet ovat keskimääräistä varakkaampia kuin Suomessa, mutta taloudellinen epätasa-arvo on suurempaa.
Tämä näkyy muun muassa kansainvälisessä UBS-pankin tekemässä varallisuusvertailussa.
Kun varallisuutta mitataan keskiarvolla, Ruotsi on pitkällä Suomen edellä. Kun verrataankin mediaania eli sitä, kuinka varakas on maan keskivertoasukas, Suomi nousee yhtä sijaa Ruotsia ylemmäs.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Ruotsissa varallisuus on keskittynyt pienemmälle joukolle.
Keskeinen hyvinvoinnin mittari eli bruttokansantuote laahaa Suomessa selvästi Ruotsin perässä.
Selvää on kuitenkin, että myös ruotsalaisten kotien talous on ollut viime aikoina tiukemmalla. Kun verrataan kehittyneimpiä OECD-maita, Ruotsissa reaalipalkkojen ostovoima on heikentynyt viime vuosina eniten.
Ruuan hinta on noussut niin paljon, että maaliskuussa sosiaalisessa mediassa ihmiset kehottivat ruotsalaisia boikotoimaan suurimpia ruokakauppaketjuja.
– Kaikki maksaa enemmän ja on pakko miettiä aiempaa tarkemmin, mitä ostaa, sanoo 19-vuotias Agnes Engström. Suurta huolta hän ei omasta taloudellisesta tilanteestaan silti kanna.
Käännös parempaan on kulman takana, on Ruotsissa tapana uskoa.
