Puiden ja pensaiden silmut reagoivat toisinaan lämpöön ja alkavat kasvaa talvella.
Syreenien silmut ovat lähteneet kasvuun joulukuun puolessa välissä Turun Pohjolassa.
Syynä kasvulle on poikkeuksellisen lämmin sää. Koska lämpötilat ovat kääntyneet pakkasten jälkeen plussan puolelle, elää syreeni kevättä, vaikka on joulukuu.
Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine kuvailee syreenin kasvua hyvin harvinaiseksi vuodenaikaan nähden.
Laine on seurannut syreenejä Turun yliopiston puutarhalla vuosikymmeniä. Hän katsoi kuvat syreenistä Ylen pyynnöstä.
– Tällaista kasvua ei ole meillä aikaisemmin esiintynyt. Tämä on hyvin harvinaista omassa kokemuspiirissäni, Laine sanoo.
Puiden ja pensaiden silmut reagoivat lämpöön
Kasvien ja puiden silmut avautuvat esimerkiksi alppiruusuilla, kertoo ylipuutarhuri Simo Laine. Ne puskevat silmut esiin syksyisin odottamatta kevättä.
Silmut lähtevät kasvamaan ulkopuolisesta ärsykkeestä, kuten lämmöstä.
– Ihmisten toimesta ilmasto on lämmennyt niin paljon, että se vaikuttaa tällä tavalla, Laine toteaa.
Myös puutarhureita kouluttava Katriina Rautala Tuorlan Vihertiimistä Ammattiopisto Liviasta arvioi, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta sekä luonnonkasveihin että koristekasveihin.
– Tällaisia silmuja on tullut aiempinakin lauhoina talvikausina vastaan puilla ja pensailla. Helsingin Esplanadinpuistossa on joinain lauhoina talvina kukkinut pensasruusu vielä joulukuussa jouluvalojen keskellä, vastaa hän sähköpostitse.
Ylen näkemän syreenin silmut ovat niin selvästi auki, että ne kuolevat pakkasten myötä, arvioi Simo Laine. Pakkanen ei kuitenkaan tuhoa koko kasvia, ainoastaan avautuneet silmut.
Seuraavana kasvukautena kasvissa voi nähdä kuolleita osia erityisesti oksien kärjissä, sanoo puolestaan Katriina Rautala. Jos puiden ja pensaiden tyvellä seisova vesi lauhan jakson jälkeen jäätyy nopeasti, se voi aiheuttaa ongelmia juuristolle ja sitä kautta kasvulle.
– Erityisesti lämpötilojen sahaaminen plussan ja miinuksen välillä on ongelmallinen kasvien menestymiselle. Pääsääntöisesti Suomessa kasvit ovat kuitenkin sitkeitä selviytyjiä, Rautala sanoo.
