Suomessa on noin sata pienpanimoa. Viime vuosina lopettaneiden tilalle on tullut aiempaa vähemmän uusia yrityksiä.
Vanhan maatilan pihalla seisoo valtava kuusi. Yli satavuotias puu on kasvanut vinoon tuulia vastaan.
Tarina kuusesta oli niin hyvä, että se pääsi maatilalla aloittaneen eteläsavolaisen panimon logoksi. Enonkoskelainen Karvilan panimo seisoo kuusen tapaan vastatuulessa.
Viisivuotias panimo on laajentanut tuotantoaan ja kasvattanut myyntiään, vaikka suomalaiset pienpanimot elävät haastavia aikoja.
Ensin panimoita kuritti pandemia, sitten raaka-aineiden hinnat nousivat. Kesäkuusta lähtien kauppojen hyllypaikoista on käyty kilpailua vahvempien alkoholijuomien kanssa.
Viime vuosina lopettaneiden pienpanimoiden tilalle on tullut aiempaa vähemmän uusia yrityksiä. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma kertoo, että hurjin buumi on tasaantunut.
– Monet panimot pärjäsivät yllättävän hyvin koronan kanssa. Sitten sodan aiheuttama raaka-aineiden hintojen nousu on ollut monelle aika kestämätöntä, Ojaluoma sanoo.
Karvilan panimolla menee silti hyvin. Tänä vuonna yrittäjä Jouni Purontaus odottaa ensimmäistä positiivista tulosta. Myynnin hän uskoo nousevan noin miljoonaan euroon koko vuodelta.
– Tänä kesänä olemme myyneet 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Olemme joutuneet hälyttämään porukkaa lomilta tekemään lisää tavaraa, kun sitä on mennyt enemmän kuin odotettiin, Purontaus kertoo.
”Asiakkaat pitää hakea sieltä, missä he ovat”
Suomessa on tällä hetkellä Jyri Ojaluoman mukaan noin sata aktiivista pienpanimoa. Huippuvuonna 2022 pienpanimoita oli liki 130.
Ojaluoman mukaan kannattavan pienpanimon salaisuus on trendien seuraaminen.
– Tällä alalla pitää koko ajan elää juomatrendien mukana.
Pienpanimo tuottaa korkeintaan 15 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuodessa. Ojaluoman mukaan Suomessa vain muutama niistä ylittää miljoonan litran vuosirajan. Suurin osa tuottaa alle 100 000 litraa alkoholijuomia vuodessa.
Enonkoskella sijaitsevan Karvilan panimon tuotantokapasiteetti on 45 000 litraa olutta neljään viikkoon. Se on lähes kymmenkertainen määrä siitä, millä panimo aloitti Jouni Purontauksen kotitilan vanhassa navetassa.
Nyt panimo toimii navetan lisäksi uusissa yli 1 000 neliön tuotantotiloissa, joissa tuotantoa olisi mahdollista lisätä entisestään.
– Voimme esimerkiksi katsoa, missä vaiheessa keväällä alamme tehdä tavaraa varastoon kesäsesonkia varten, Purontaus kertoo.
Samalla kun Karvilan panimo on laajentanut toimintaansa, viime vuonna naapurikaupungissa Savonlinnassa meni konkurssiin kaksi pienpanimoa.
Waahto Brewery jätti konkurssihakemuksen Etelä-Savon käräjäoikeuteen ennen joulua. Pienpanimo Olaf Brewing lopetti toimintansa vain hieman ennen sitä.
Purontaus myöntää, että Karvila on voinut hyötyä tilanteesta. Samalla hän uskoo, että menestyksen taustalla on ahkera markkinointi ja laatuun panostaminen, jonka ansiosta Karvilan panimo on saanut kasvavan fanijoukon.
Esimerkiksi oluttapahtumat ovat tärkeässä osassa maineen hankkimista ja brändin kasvattamista. Panimolla on jälleenmyyntiä ympäri Suomen.
– Asiakkaat pitää hakea sieltä, missä he ovat. Paikallinen kysyntä on vain pieni osa myyntiä.
Kotimaiset käsityöläisoluet ja ulkomaiset viinit rinnakkain
Pienpanimoliitto on ollut huolissaan siitä, että kilpailu kaupoissa kovenee entisestään alkoholilain uudistuksen jälkeen, erityisesti ulkomaisten tuotteiden kanssa.
Jyri Ojaluoman mukaan kaikki riippuu nyt kauppiaista ja asiakkaista.
– Yritämme vaikuttaa siihen, että asiakas valitsisi suomalaisen pienpanimo-oluen mieluummin kuin espanjalaisen tai ranskalaisen viinin.
Samalla pienpanimot voivat hyötyä siitä, että ne saavat tuoda kauppoihin vahvempia oluita. Karvilan panimolla niiden myynti on marginaalista, joten Jouni Purontauksen mukaan lakimuutos ei ole merkittävä asia hänen yritykselleen.
– Paljon isompi asia olisi etämyynnin salliminen. Sitä odotamme kuin kuuta nousevaa, koska sillä olisi iso merkitys meille syrjäseudun panimoille.
