Taimen on edelleen erittäin uhanalainen kala, vaikka virtavesikunnostuksia on tehty vuosikymmeniä. Capeenpurossa tutkitaan muun muassa taimenen kotiutumista virtaan.
Maamme uusin taimenpuro Laukaassa solisee iloisesti kivien yli. Puron pääsuunnittelija Jukka Jormola vaikuttaa tyytyväiseltä rakentamisen lopputulokseen.
– Tämähän näyttää ihan taimenpurolta, hän sanoo.
Jormola luottaa siihen, että taimen ottaa kokonaan ihmisen rakentaman purouoman haltuunsa.
Näyttöä siitä on jo muun muassa Imatran kaupunkipurosta, jossa taimenen lisääntyminen on onnistunut odotuksia paremmin.
Jormola odottaa uusien virtavesien rakentamisen lisääntyvän lakiin kirjatun ekologisen kompensaation vaatimuksen myötä.
Ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että luontohaitta korvataan. Se tapahtuu suojelemalla, kunnostamalla tai rakentamalla saman verran luontoa kuin sitä on pilattu.
Luonnon käyttöön on siis mahdollista rakentaa täysin uusi ympäristö sen sijaan, että kunnostaa jo tuhoutunutta ympäristöä.
Aika näyttää miten Capeenpuro kelpaa taimenelle, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Vaelluskala lisääntyy – ja katoaa
Tutkija Jukka Syrjänen laskee metallisauvan veteen. Mittari kertoo millaista vauhtia vesi purossa virtaa.
– Hyvältä näyttää. Taimen on kudullaan melko tarkka veden virtausnopeudesta, hän kertoo.
Syrjänen tutkii taimenen kotiutumista Capeenpuroon.
– Tyhjästä kun lähdetään liikkeelle, on hyvin mielenkiintoista nähdä, miten kalat ja muut eliöt ottavat tämän elinympäristöksi, hän sanoo.
Laukaaseen on rakennettu täysin uusi ympäristö, mutta tuhottuja taimenen elinympäristöjä on kunnostettu jo yli 40 vuoden ajan. Kuitenkin sisävesien vaeltava arvokala on edelleen erittäin uhanalainen.
– Keskustelu uhanalaisuuden muista syistä kuin padoista, on ollut perin varovaista, sanoo Syrjänen.
Nuo syyt, joista Suomessa ei haluta puhua, ovat metsä- ja suo-ojitukset sekä järvikalastus.
Ojitukset ovat tummentaneet vesiämme vuosikausia, eivätkä taimenen alkiot ja pienet poikaset selviä humuksen liettämissä puroissa.
Vielä on toki myös virtavesiä, joissa taimenen lisääntyminen onnistuu.
– Perin harva vaelluspoikanen on viimeisen 60 vuoden aikana palannut takaisin kotipuroonsa, sanoo Syrjänen.
Hänen mukaansa huomattavan suuri tekijä vaeltavien taimenkantojen katoamiseen on niiden järvikalastus.
Taimenen kalastus järvillä tekee osaltaan tyhjäksi myös virtavesikunnostuksissa tehdyn työn, kun kutuikäiset kalat eivät pääse takaisin kotipuroon lisääntymään.
Elämä vaatii monimuotoisuutta
Sijoitus- ja säätiöammattilainen sekä virtavesien ystävä Gösta Serlachius näyttää kännykästään kuvaa sukeltavasta isokoskelosta.
– Kalakamera tuntuisi kuvaavan enemmän lintuja kuin kaloja. Laitteen ensimmäinen kuva oli koskikarasta, hän naurahtaa.
Kalakameralla Capeenpurossa seurataan mitä lajeja uuteen puroon nousee.
Erityisesti monet pikkukalat ovat runsain mitoin löytäneet tiensä puroon, mutta myös eniten odotettu vieras on jo ottanut selfien.
– Odotin ensimmäistä taimenta tänne vasta syksyllä kutuajan lähestyessä, Serlachius sanoo.
Serlachius on luotsannut Capeenpuron rakentamista. Se on tehty Simunan entisen kalanviljelylaitoksen maille, jotka omistaa R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö.
Noin kilometrin mittainen, kokonaan ihmisen rakentama virtavesi on alun perin suunniteltu taimenen kodiksi.
– Oikeasti tämä on ollut monimuotoisuusprojekti, sanoo Serlachius.
Kuten mitkä tahansa muutkin elävät olennot, menestyäkseen lajina myös taimen tarvitsee ympärilleen mahdollisimman monimuotoisen ja toimivan ekosysteemin.