SINGAPORE – Ihanko totta!
Fanny Chan ei ole uskoa korviaan. Hän on juuri kuullut, että Singapore on ajanut Suomen ohi sekä koululaisten Pisa-tuloksissa että keskeisissä yliopistojen ja korkeakoulujen vertailuissa.
– Yllätyin, koska en ole seurannut tuloksia viime aikoina enää niin tarkkaan. Takavuosina Suomi oli meille varhaiskasvatuksen mallimaa, jonka saavutuksia arvostimme korkealle. Myös Malesia haki mallia Suomesta, hän kertoo.
Chan on Nanyang-instituutin dekaani ja opettajaopiskelijoiden vastaava ohjaaja. Instituutti on yksi tärkeimmistä varhaiskasvatuksen opinahjoista Singaporessa.
Hänen ryhmänsä on saapunut Singaporen keskustan Gardens by the Bay -puutarhapuistoon, jossa on 1,5 miljoonaa kasvia eri puolilta maailmaa.
– Toin opiskelijat tänne harjoittelemaan erilaista tapaa opettaa. Luokkahuoneessa ei tarvitse istua tuntikausia pänttäämässä, kun sen voi tehdä raittiissa ilmassakin, Chan kertoo.
Pinta-alaltaan Suomen pääkaupunkiseudun kokoisessa Singaporessa on noin kuusi miljoonaa asukasta, joista peräti 2,5 miljoonaa on maassa muutaman vuoden viettäviä vierastyöläisiä ja opiskelijoita.
Singaporella ei ole luonnonvaroja, joten ihmispääoma on sille kaikki kaikessa. Eri puolilta maailmaa, myös Suomesta, oppia hakenut hallitus on investoinut paljon koulutukseen sen kaikilla tasoilla.
Chanin ryhmässä on opiskelijoita Singaporen naapurimaista Malesiasta, Vietnamista, Indonesiasta ja Myanmarista.
– Aiemmin Singaporesta lähdettiin muualle opiskelemaan, nyt suunta on kääntynyt, Chan sanoo.
Suunnanmuutokseen on kaksi syytä.
Ensinnäkin Singaporen talous on kasvanut maan koko 60-vuotisen itsenäisyyden ajan, keskimäärin peräti seitsemän prosenttia vuodessa, eikä loppua näy. Tämän ja ensi vuoden kasvuksi ennakoidaan 3,5 prosenttia.
Singapore on kehittynyt Kaakkois-Aasian kaupan ja rahoitusalan selväksi ykköspaikaksi. Siksi se kutsuttiin marraskuussa Brasiliassa pidettyyn maailman rikkaimpien maiden G20-huippukokoukseen.
Toinen syy on se, että Singapore houkuttelee maahan aktiivisesti osaavaa työvoimaa. Fanny Chanin ryhmässäkin on kaksi opiskelijaa, jotka eivät saaneet viisumia Australiaan, mutta Singaporesta se järjestyi helposti.
Monikielisessä ja -kulttuurisessa valtiossa on runsaasti työpaikkoja myös muista maista tuleville. Singaporessa on neljä virallista kieltä, joista englanti on kaikille yhteinen.
Alla olevalla videolla myanmarilainen opettajaopiskelija Char kertoo vaikutelmistaan Singaporesta:
”Suomea läpivalaistu vuosikymmeniä”
Yksi Singaporen menestystarinan selityksistä on muilta oppiminen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että virkamiehet etsivät maailmalta eri alojen parhaita käytäntöjä ja miettivät, miten niitä voitaisiin hyödyntää Singaporessa.
Työtä johtaa pääministeri.
Ministeriöiden ja valtioiden virastojen työskentely on tuloshakuista. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Singaporen julkinen sektori on maailman tehokkain.
Ministereiden tehtäväkenttiä pidetään tarkoituksella laajoina ja heitä kierrätetään.
Eri toimijoiden pyrkimys yhteistyöhön vaikuttaa aidolta, Suomen Singaporen suurlähettiläs Juha Markkanen kertoo.
– Tieto kulkee. Hallituksen ministereillä on käytännössä useita hattuja, jolloin heidän ja heidän alaistensa on ajan hermolla pysyäkseen vältettävä siiloutumista, Markkanen sanoo.
Tämän kaiken mahdollistaa poliittinen järjestelmä, jota länsimaat kiittelevät ja arvostelevat.
Singapore on demokratia, mutta myös jossain määrin autoritäärinen valtio.
Lainsäädäntö on ankara. Sananvapaus on kaukana länsimaisesta tasosta.
Hallitusta arvostellaan esimerkiksi vierastyöläisten tylystä lajittelusta huippuosaajiin ja muihin. Pakolaisia Singapore ottaa vastaan vain vähän.
Poliittisesti Singapore on kuitenkin hyvin vakaa, mikä on tärkeää ulkomaisten yritysten ja investointien houkuttelemiseksi.
Yhteistyön painottaminen toistuu melkein kaikkien poliitikkojen puheissa, Markkanen kertoo.
– Täällä on tutkittu ja läpivalaistu Suomea vuosikymmenien ajan. Pitäisiköhän meidän ottaa nyt puolestaan mallia Singaporesta, vaikka tästä yhdessä tekemisen kulttuurista, Markkanen kysyy.
Tasapaino löytyi Suomessa
Singaporelaiset Harini ja Ashwin Chari asuivat Suomessa vuosikymmen sitten. Diplomi-insinööri Ashwin oli töissä Nokialla, kaupallisella alalla uran tehnyt Harini puolestaan sai töitä brändiasiantuntijana.
Suomeen tulivat mukana kouluikäiset lapset.
– Koko perhe rakastui Suomeen, Harini kertoo kaksi vuotta kestäneestä ajasta.
Hän kertoo löytäneensä Suomessa tasapainon työn, perheen ja luonnon välillä.
– Työpaikalla kaikki ymmärsivät, kun lähdin kolmelta iltapäivällä hakemaan lapsia koulusta. Siitä ei edes tarvinnut mainita, jos oli hoitanut työtehtävänsä siihen mennessä, Ashwin muistelee.
– Uskon, että se suomalaisten kuuluisa onnellisuus syntyy tämän kaiken sivutuotteena, hän pohtii.
Singaporessakin työelämä on Charien mukaan muuttunut rennommaksi. Etätyö on yleistynyt. Suomeen verrattuna meno on kuitenkin hurjempaa.
Kova kilpailu alkaa jo lapsena. Charit ehdottavat Ylelle tapaamista puistossa ja temppelissä, jotta ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva tytär saa lukea rauhassa kotona.
Charit ovat seuranneet uutisia Suomen talouden vaikeuksista. Viisasten kiveä ei kummallakaan ole, mutta kysyttäessä he suostuvat arvioimaan, mitä suomalaiset voisivat nyt oppia Singaporesta.
– Singapore on pelkkä pieni saarirypäs, mutta tapa, jolla se asemoi ja markkinoi itseään kaikkialla maailmassa, on ilmiömäinen. Ehkä siitä voisi ottaa oppia, Harini Chari sanoo.
– Jatkuva uudistuminen ja innovointi ovat täällä avainsanoja. Hallitus tekee laskelmoituja investointeja tietyille aloille ja vie niitä pitkäjänteisesti eteenpäin, Ashwin Chari sanoo.