Ilmoituksia varastetusta metallista tehdään romukauppiaiden omaan järjestelmään lähes päivittäin. Poliisin mukaan varkaille kelpaa kuparin ohella kaikenlainen metalli.
Päivi Solja,
Katri Tapola
Yksikään romuliike Suomessa ei ole säästynyt varastetun tavaran ostamiselta.
Näin sanoo tamperelaisen Rautasoinin apulaisjohtaja Piritta Laurila. Hän on myös Suomen romukauppiaiden liiton varapuheenjohtaja.
– Vaikka meilläkin vahditaan ja seurataan, välillä käy niin, että tännekin pääsee pieniä eriä. Sitten ei muuta kuin poliisille ilmoitus ja yhteistyössä heidän kanssaan hoidetaan asiaa eteenpäin.
Yle kertoi eilen, kuinka Tampereen Pispalassa oli liikkunut kuparivarkaita. Aamulehti taas kertoi viime viikolla, että Pyynikillä on varastettu kupariosia viime viikkoina ainakin kahdesta talosta.
Viime vuonna paljon huomiota saivat samassa kaupungissa tapahtuneet pronssisten Lauri Viidan muistomerkin ja Unto Hietasen Kalapoika-veistoksen tuhoamiset.
Yksi keino varastetun metallin liikkumisen estämiseksi löytyy netistä.
Suomen romukauppiaiden liiton verkkosivuilla on lomake varkausilmoitusta varten. Liiton toiminnanjohtajan Hanna Kallio-Kokon mukaan varkausilmoituksia tulee liitolle lähes päivittäin.
– Mitä nopeammin saamme tiedon tapahtuneista varkauksista, sitä suurempi on mahdollisuus onnistua joko jäljittämään ne tai parhaassa tapauksessa estää itse ostotapahtuma.
Liitto pyrkii suojelemaan alan yrityksiä myös osto-ohjeilla. Niiden mukaisesti romuliike tarkistaa aina myyjän henkilöllisyyden.
Pitkä kokemus auttaa myös hämärämiesten tunnistamisessa.
– Pystyy ehkä jo vähän katsomaan, keneltä sitä tavaraa ostaa ja tiedustelemaan, jos vaikuttaa vähän epävarmalta, mistä se romu on myyjälle tullut, Piritta Laurila sanoo.
Kuparin ja metallin hinta saattaa olla luvallisilla kaupoilla olevallekin asiakkaalle iloinen yllätys. Rautasoinin apulaisjohtaja Tero Soini arvioi, että hinnoissa puhutaan keskimäärin satasista.
– Kuparin hinta on pysynyt viime aikoina kohtuullisen vakaana. Hintaa seurataan meilläkin, ja ostohinta voi vaihtua päivittäin.
Painava materiaali jää yleensä Suomeen
Poliisin kokemuksen mukaan lähestulkoon kaikki metallivarkauksien saaliit jäävät Suomen rajojen sisäpuolelle, sillä ulkomaille kuljettaminen tulee kalliiksi.
– Kyseessä on kuitenkin painava materiaali, jota usein kerätään isoiksi kasoiksi. Ne viedään sitten metallia ostaviin romufirmoihin, kuvaa Tampereen esikäsittelyryhmän rikoskomisario Arto Partanen.
Tekijöiden kiinni jäämisestä poliisilla ei ole tilastoja.
– Semmoinen näppituntuma on, että ne selviävät kuten keskimäärin muutkin varkausasiat, mikä ei tietenkään ole mikään mairitteleva prosentti, Partanen sanoo.
Se tiedetään, että metallivarkaudet ja niiden selvittäminen ovat olleet jo vuosia arkipäivää Sisä-Suomen poliisille.
– Tyypillistä on, että rakennustyömailta häviää isoja määriä keloja, joissa vedetään kaapelia maan alle.
Vorot tunkeutuvat kupariputkien toivossa myös hylätyn näköisiin asuntoihin tai varastoihin. Jos kuparia on käytetty räystäinä tai syöksytorvina, niitäkin on saatettu repiä irti.
– Kupari on kuitenkin arvokas metalliromunakin, ja siitä saa ihan kohtuullisen kilohinnan.
Partasen mukaan kaikille metalleille on kysyntää. Menneinä vuosina ongelmia ovat aiheuttaneet akkujen ja katalysaattorien anastaminen.
Metallivarkauksilta suojautumisessa pätee sama kuin muunkin omaisuuden kanssa. Poliisilla on useampikin neuvo.
– Maalaisjärkeä on käytettävä ja pidettävä huolta omaisuudestaan. Tietyissä tapauksissa vakuutusyhtiö korvaa aineellisia vahinkoja. Yhtiöt reagoivat eri tavalla sopimuksissaan siihen, jos esimerkiksi kiinteistön seinästä revitään suoraan kuparia irti, Partanen luettelee.
