Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) arvioi UV-valon käytön jatkamista pahoinpitelyuhrien tutkimisessa.
Taustalla on muun muassa keskustelu, jota UV-valon todistusvoimasta on käyty Anneli Auerin oikeudenkäynnin yhteydessä.
UV-valoa käytetään Pirhassa lasten kehoihin liittyvissä tutkimuksissa, joita tehdään pahoinpitelyepäilyn vuoksi. Lamppua ei käytetä muualla Suomessa.
– Valolla käydään läpi lapsen ihoa ja katsotaan näkyykö löydöksiä, joilla on jonkinlainen selkeä muoto. Esimerkiksi jonkin esineen tai sormen muoto, Pirhan vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo kertoo.
Kaikkien UV-valolla havaittujen jälkien näkyvyys tarkistetaan Rainesalon mukaan vielä huonevalossa.
Mikäli huonevalolla ei samassa kohdassa näy mitään, UV:n avulla esille nousseilla löydöksellä ei Rainesalon mukaan ole merkitystä.
Tamperelainen gynekologi tutki Auerin lapset UV-valolla
UV-valon käyttö väkivaltarikosten uhrien tutkimisessa nousi laajempaan keskusteluun Anneli Auerin oikeudenkäynnin myötä.
Oikeudenkäynnin avaintodistajana toimi gynekologi ja lääketieteen tohtori Minna Joki-Erkkilä. Hän selvitti UV-valon avulla Auerin lasten vammoja vuonna 2011.
Auerin asianajaja Markku Fredman kertoo Ylelle, että tutkimukset on tehty Turussa.
– Lääkäri Joki-Erkkilä tuli jostain syystä Tampereelta Turkuun UV-valoineen.
Joki-Erkkilä on toiminut esihenkilönä Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten oikeuspsykiatrisessa yksikössä.
Oikeudelle antamassaan lausunnossa Joki-Erkkilä sanoo, että UV-valolla voidaan parantaa iholta todettujen vammojen näkyvyyttä.
Puolustus on kritisoinut ultraviolettivalotutkimuksia epäpäteviksi lasten vammojen arviointiin.
Puolustus on hankkinut lausunnon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL), jonka asiantuntijan mukaan arvet voi nähdä yhtä hyvin valkoisella valolla kuin UV-valolla.
Rainesalo kertoo, että UV-valon käytön laajuutta on pohdittu Pirhassa jo aiemmin, mutta viimeaikainen julkinen keskustelu on osaltaan vaikuttanut arvioon valon käytön jatkosta.
– Arvioinnissa kartoitetaan UV-valon hyötyjä ja haittoja tieteellisen näytön pohjalta. Mietimme arvioinnin valmistumisen jälkeen vielä menetelmän käyttöä jatkossa.
UV-valoa käytetään vain Tampereella
Väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhreiksi joutuneita lapsia tutkitaan oikeuspsykiatrisissa yksiköissä, joita on Suomessa yhteensä viisi.
Yksiköt toimivat yliopistosairaaloiden yhteydessä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa.
Tampereen lisäksi UV-valoa ei käytetä muissa yksiköissä pahoinpitelyn uhriksi joutuneiden lasten tutkimiseen.
Kuopion lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisesta tutkimusyksiköstä kerrotaan, että heidän yksikössään lapsille ja nuorille tehdyissä somaattisissa tutkimuksissa UV-valon käytön ”ei ole todettu tuottavan lisähyötyä tutkittavan iholla havaittujen vammalöydösten arvioinnissa”.
Kuopiossa UV-valoa voidaan kuitenkin käyttää ”tapauskohtaisesti harkiten lapsen tai nuoren ihon tutkimiseen silloin, kun epäillään iholle joutuneen spermaa”.
Helsingissä UV-valoa ei käytetä lasten tutkimisessa lainkaan.
Turun yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan, että sosiaalipediatrian poliklinikalla on aiemmin käytetty UV-lamppua yksittäisissä tutkimuksissa kaltoinkohteluepäilyn vuoksi. Lamppua ei ole kuitenkaan käytetty viiden viime vuoden aikana lainkaan, koska siihen koulutettua henkilökuntaa ei ole.
Turussa UV-lamppua ei ole käytetty seksuaalirikosepäilyissä lainkaan tällä vuosikymmenellä. Syyksi kerrotaan, että näyttöä UV-valon hyödyistä seksuaalirikosuhrien somaattisessa tutkimuksessa ei pidetä riittävänä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta kerrotaan, että oikeuslääketieteelliset tutkimukset tehdään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.
UV-valon käyttöön ei valtakunnallista ohjetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hanke antaa ohjeita väkivallan uhriksi joutuneen lapsen kohtaamiseen ja tutkimiseen.
THL:n johtava asiantuntija ja ylilääkäri Sirkka Goebeler kertoo, että asiantuntijatyön ohjeet ohjaavat tutkimuksen tekemistä, mutta eivät suoraan luettele esimerkiksi tutkimusvälineitä.
Niinpä esimerkiksi UV-valoa ei ole erikseen mainittu ohjeissa. Goebelerin mukaan erilaisia valoja voidaan käyttää tutkimuksissa havaittujen löydösten esille tuomiseen, vaikkakin tämä on harvoin tarpeen.
– UV-valon käyttöä tutkimuksissa ei ole tietääkseni ohjeistettu Suomessa valtakunnallisesti suuntaan tai toiseen. Mikäli laite on käytettävissä, sitä voidaan hyödyntää eritetahrojen näytteenotossa ja joidenkin ihonalaisten vammojen havainnoinnissa.
Goebeler korostaa, että UV-valoa käytettäessä on tunnistettava, mihin tarkoitukseen ja millä perusteella valoa käytetään.
– Merkittävin rajaus liittyy löydöksen tulkintaan. Tutkimusvälineen käyttökohteet on tunnettava ja tulokset tulee tulkita oikein.
